Seltopusikki

Seltopusikki (Pseudopus apodus) on eurooppalainen jalaton vaskitsalaji. Se voi kasvaa 140 cm pitkäksi, josta häntää on hieman yli puolet.[2] Se on väriltään kellan- tai tummanruskea; tukevarakenteinen pää on vaaleampi. Seltopusikin suomut ovat suuria ja neliömäisiä, mutta kylkien suomut ovat pienempiä. Käärmemäisestä olemuksestaan huolimatta sillä on liskoille tyypilliset liikkuvat silmäluomet ja korva-aukot. Seltopusikki ei myöskään liiku käärmemäisesti aaltoillen. Yhteissuolessa on havaittavissa jäänteitä surkastuneista takaraajoista. Laji on levinnyt Balkanilta Kaspianmerelle ulottuvalle alueelle. Seltopusikki elää yleisenä kuivilla ja kivikkoisilla rinteillä sekä metsissä. Se munii 8–10 munaa. Lajin ravintoon kuuluvat niveljalkaiset, matelijat ja nisäkkäät.[3]

Seltopusikki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Matelijat Reptilia
Lahko:Suomumatelijat Squamata
Alalahko:Liskot Sauria
Heimo:Vaskitsat Anguidae
Suku:Pseudopus
Laji:apodus
Kaksiosainen nimi

Pseudopus apodus
Pallas, 1775

Synonyymit

Ophisaurus apodus

Katso myös

  Seltopusikki Wikispeciesissä
  Seltopusikki Commonsissa

Lähteet muokkaa

  1. Aghasyan, A., Avci, A., Tuniyev, B., Crnobrnja-Isailovic, J., Lymberakis, P., Andrén, C., Cogalniceanu, D., Wilkinson, J., Ananjeva, N.B., Üzüm, N., Orlov, N.L., Podloucky, R., Tuniyev, S., Kaya, U., Disi, A.M., Hraoui-Bloquet, S., Sadek, R., Tok, V., Ugurtas, I.H., Sevinç, M., Haxhiu, I,, Borkin, L., Shestapol, A., Dujsebayeva, T., Golynsky, E., Chirikova, M. & Nuridjanov, D.: Pseudopus apodus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
  2. Marika Rökman: Ote PL-palstasta Lehdestä 6/98: kesäkuu 1998. Suomen herpetologinen yhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.11.2010.
  3. O'Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 94. Helsinki: readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.