Kartlis tskhovreba

Kartlis tskhovreba (georg. ქართლის ცხოვრება, "Kartlin elämä") on keskiaikaisten georgialaisten historiallisten tekstien merkittävin kokoelma. Kartli oli muinais- ja keskiajan Georgian sydänalue, jonka antiikin ja Bysantin kirjoittajat tunsivat nimellä Iberia. Kronikat tunnetaan myös Georgian kuninkaallisina vuosikirjoina, sillä ne olivat käytännössä Georgian kuninkgaskunnan merkittävin historiallinen teos; englanniksi kronikat tunnetaan yleensä nimellä The Georgian Chronicles, georgialaiset kronikat.^[1]^[2]

Kronikat

Kronikat koostuvat sarjasta erillisiä tekstejä, jotka on kirjoitettu 800–1300-luvuilla. Tutkijat ovat väitelleet tekstien ajoituksesta ja niiden kirjoittajista (kuten Leonti Mroveli ja Džuanšeriani). Vaikka Georgiassa monet tutkijat ehdottavatkin korpuksen varhaisimpien tekstien laatimisajankohdaksi edelleen 1000-lukua, yhä useammat nykytutkijat ovat hyväksyneet professori Cyril Toumanoffin hypoteesin, jonka mukaan Kartlis tskhovreban varhaisimmat tekstit kirjoitettiin noin vuonna 800. Uusimmat tekstit lisättiin 1300-luvulla. Kuningas Vakhtang VI:n nimittämä ja johtama erityiskomissio laati kronikoista "kanonisoidun" version 1700-luvulla.^[1]

1000-luvulla ensimmäiset kolme teosta – Georgialaisten kuninkaiden ja patriarkkojen historia, Kuningas Vakhtang Gorgasalin historia ja Pyhän Artšilin marttyyrius – muodostivat jo ensimmäisen kokoelman, joka käsitti Georgian historian sen alkuajoilta aina Vakhtang I Gorgasalin hallituskaudelle (452–502/22) ja Vakhtangin jälkeläisen Artšilin kuolemaan saakka (786). 1100-luvun puolivälissä kokoelmaan lisättiin kaksi tekstiä: Kartlin kronikka, joka käsittää Georgian historian 700-luvun lopulta ensimmäisen koko Georgiaa hallinneen kuninkaan Bagrat III:n valtakaudelle (hallitsi 1008–1014) ja kuningas Giorgi II:n hallituskauden alkuajoille (hallitsi 1072–1089), ja Kuninkaiden kuninkaan Davitin historia, joka jatkaa kertomusta ja keskittyy kuningas Davit IV:n valtakauteen (hallitsi 1089–1125).^[1]

Käsikirjoitukset

Kartlis tskhovreban olemassa olevat käsikirjoitukset ovat suhteellisen uusia. Varhaisin eli niin kutsuttu Anaseuli, "Kuningatar Anan" koodeksi, on vuosilta 1479–1495. Toinen merkittävä versio on Mariamiseuli eli "Kuningatar Mariamin" koodeksi, joka kopioitiin vuosina 1633–1645/1646. Näitä georgialaisia versioita kuitenkin edeltää kronikoiden armeniankielinen lyhennelmä, joka tunnetaan nimellä "Georgialaisten historia" (Patmutiwn Vrats) ja joka laadittiin todennäköisimmin 1100-luvulla. Sen varhaisin käsikirjoitus on kopioitu vuosien 1279–1311 aikana.^[1]

Kronikoista on tehty käännöksiä ranskaksi, venäjäksi, englanniksi ja saksaksi, mutta ne sisältävät kukin vain osan kokoelman teksteistä.

Autenttisuus

Jotkut nykytutkijat kuten Ivane Džavakhišvili ovat asettaneet Kartlis tskhovreban varhaisten osien autenttisuuden kyseenalaiseksi ja toivoneet äärimmäistä varovaisuutta niiden tulkinnassa. Kronikoissa tarkat historialliset faktat onkin usein sekoitettu myyttisiin tapahtumiin, minkä vuoksi todellista historiografiaa ja mytologiaa on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Kriittinen tutkimus yhdessä muiden lähteiden kuten antiikin teosten kanssa ja useat viimeaikaiset arkeologiset kaivaukset ovat kuitenkin osoittaneet monet kronikoiden kertomukset paikkansapitäviksi. Tekstit eivät kerro vain Georgian historiasta, vaan myös Armeniasta ja Kaukasian alueesta yleensä, Iranista, Syyriasta, Anatoliasta, Rooman valtakunnasta, kasaareista ja turkkilaisista.^[1]

Suomeksi	Georgiaksi	Translitteraatio	Ajankohta	Tekijä	Käsitelty ajanjakso
Georgialaisten kuninkaiden ja patriarkkojen historia	ცხოვრება ქართუელთა მეფეთა და პირველთაგანთა მამათა და ნათესავთა	Tskhovreba kartuelta mepeta da pirveltaganta mamata da natesavta	800- tai 1000-luku	Leonti Mroveli (?)	300-luku eaa.–400-luku jaa.
Kuningas Vakhtang Gorgasalin historia	ცხოვრება და მოქალაქეობა ვახტანგ გორგასლისა	Tskhovreba da mokalakeoba Vakhtang Gorgaslisa	n. 800	Džuanšer Džuanšeriani	400–700-luvut
Pyhän Artšilin marttyyrius	წამება წმიდისა და დიდებულისა არჩილისი	Tsameba tsmidisa da didebulisa Artšilisi	800- tai 1000-luku	Džuanšeriani tai Mroveli	736–786
Kartlin kronikka	მატიანე ქართლისა	Matiane Kartlisa	1000-luku	Anonyymi	786–1072
Kuninkaiden kuninkaan Davitin historia	ცხოვრება მეფეთ მეფისა დავითისი	Tskhovreba mepet mepisa Davitisi	1100-luku	Anonyymi	1072–1125
Bagratidien historia	ცხოვრება და უწყება ბაგრატონიანთა	Tskhovreba da utsqeba Bagratonianta	1000-luku	Sumbat Davitis-dze	500-luku–1031
Hallitsijoiden historiat ja eulogiat	ისტორიანი და აზმანი შარავანდედთანი	Istoriani da azmani šaravandedtani	1200-luku	Anonyymi	1156–1212
Viiden hallituskauden historia	ლაშა-გიორგის დროინდელი მატიანე	Laša-Giorgis droindeli matiane	1223	Giorgi IV:n historioitsija	1125–1223
Kuningatarten kuningattaren Tamarin historia	ცხოვრება მეფეთ მეფისა თამარისი	Tskhovreba mepet mepisa Tamarisi	1200-luku	Anonyymi	1184–1210/1213
Sadan vuoden kronikka	ასწლოვანი მატიანე	Astslovani matiane	1300-luku	Anonyymi	1212–1318

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Rapp, Stephen H.: Studies in Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
↑ Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History. Georgetown University Press, 1967.

[Rapp-1] Rapp, Stephen H.: Studies in Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.

[Toumanoff-2] Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History. Georgetown University Press, 1967.

[1]

[2]