Zhuangin kieli
Zhuang tai tšuang on joukko pohjois- ja eteläthaikieliä, joita puhutaan Etelä-Kiinassa Guangxin maakunnassa sekä osissa Yunnania ja Guangdongia. Kielet eivät muodosta keskenään monofyleettistä yhtenäisyyttä, sillä pohjois- ja eteläzhuang ovat lähempänä muita thaikieliä kuin toisiaan. Zhuangin kieltä puhutaan Kiinassa ja sillä on noin 16 miljoonaa puhujaa, mikä tekee yhden Kiinan suurimmista vähemmistökielistä. Pohjoiszhuang muodostaa murrejatkumon Guizhoun pohjoisthaikielten kanssa, kun taas eteläzhuang muodostaa murrejatkumon Vietnamin keskithaikielten kanssa.[1]
| Zhuang | |
|---|---|
 Zhuang-kielten ja murteiden puhuma-alueet | |
| Oma nimi | Vahcuengh |
| Tiedot | |
| Alue | Guangxi |
| Puhujia | 16 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen kirjaimisto, sawndip |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | thaikielet |
| Kieliryhmä | pohjoisthaikielet, keskithaikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | za |
| ISO 639-2 | zha |
| ISO 639-3 | zha |
Murteet muokkaa
Zhuang jaetaan pohjois- ja eteläzhuangiin, jotka jaetaan edelleen lukuisiin murteisiin.[2] Pohjoiszhuangin Yongbein murteen Wumingin alamurretta pidetään yleisesti zhuangin prestiisimurteena, ja se onkin zhuangin kirjakielen perusta.
Kirjoitusjärjestelmä muokkaa
Zhuangia kirjoitettiin alun perin kiinan kirjoitusjärjestelmään perustuvalla sawndip-järjestelmällä. Vuonna 1957 laadittiin latinalaiseen aakkostoon perustuva järjestelmä, johon oli kuitenkin lainattu merkkejä kyrillisestä kirjaimistosta. Vuonna 1982 nämä kyrilliset erikoismerkit korvattiin kokonaan latinalaisilla kirjaimilla.
| 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| B b | /p/ | Ƃ ƃ | Mb mb | /ɓ/ | M m | /m/ | F f | /f/ | V v | /β/ | ||||
| D d | /t/ | Ƌ ƌ | Nd nd | /ɗ/ | N n | /n/ | S s | /θ/ | L l | /l/ | ||||
| G g | /k/ | Gv gv | /kʷ/ | Ŋ ŋ | Ng ng | /ŋ/ | H h | /h/ | R r | /ɣ/ | ||||
| C c | /ɕ/ | Y y | /j/ | Ny ny | /ɲ/ | Ŋv ŋv | Ngv ngv | /ŋʷ/ | ||||||
| By by | /pʲ/ | Gy gy | /kʲ/ | My my | /mʲ/ | |||||||||
| 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA | 1957 | 1982 | IPA |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A a | /aː/ | E e | /e/ | Ə ə | AE ae | /a/ | ||
| I i | /i/ | O o | /oː/ | Ɯ ɯ | W w | /ɯ/ | ||
| U u | /u/ | Ɵ ɵ | OE oe | /o/ | ||||
| Tooni | 1957 | 1982 | Toonikulku |
|---|---|---|---|
| 1 | – | ˨˦ | |
| 2 | Ƨ ƨ | Z z | ˧˩ |
| 3 | З з | J j | ˥ |
| 4 | Ч ч | X x | ˦˨ |
| 5 | Ƽ ƽ | Q q | ˧˥ |
| 6 | Ƅ ƅ | H h | ˧ |
Lähteet muokkaa
- ↑ Moseley, Christopher: ”East and Southeast Asia”, Encyclopedia of the World's Engangered Languages, s. 349–422. Routledge, 2007. ISBN 978-1-135-79640-2. (englanniksi)
- ↑ Zhang Yuansheng, Wei Xingyun: Regional variants and vernaculars in Zhuang. Publications in Linguistics, 1997, nro 124, s. 77–96. Dallas: Summer Institute of Linguistics and the University of Texas at Arlington. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
