Pihtipudas
Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 739 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,50 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,5 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[9].
| Pihtipudas | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 601 |
| Hallinnollinen keskus | Pihtiputaan kirkonkylä |
| Perustettu | – |
| Kokonaispinta-ala | 1 247,50 km² 91:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 074,92 km² |
| – sisävesi | 172,58 km² |
| Väkiluku | 3 739 197:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 3,48 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,3 % |
| – 15–64-v. | 53,1 % |
| – yli 64-v. | 32,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero | 8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Ari Kinnunen |
| Hallituksen puheenjohtaja | Tuomo Jääskeläinen[6] |
| Kunnanvaltuusto | 23 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Ari Saastamoinen[7] |
| 2021–2025[8] • Muut • Kesk. • SDP • PS | 9 8 4 2 |
| pihtipudas.fi | |
Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[10]
Historia
muokkaaPihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[11]
Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[12]
Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[11]
Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[11]
Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[13]
Maantiede
muokkaaPihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.
Merkittävimpiä järviä ovat Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi ja Saanijärvi.
Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[14]
Kyliä
muokkaaAlvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönnynkylä, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[15] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnan keskustaajamaan Pihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[16]
Hallinto
muokkaaPihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[17]Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yhdeksän on Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislistan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[7] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Jääskeläinen.[6]
Talous
muokkaaVuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[19]
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[21]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimii Pihtiputaan helluntaiseurakunta.[22]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]
Julkisia palveluja
muokkaaPihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9, Muurasjärven koulussa luokat 1–6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[24][25][26]
Keski-Suomen hyvinvointialue ylläpitää Pihtiputaan terveysasemaa[27] ja paloasemaa.[28]
Urheilua ja kulttuuria
muokkaaPihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.
Pihtiputaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli ja porkkana-puolukkakiisseli.[29]
Tunnettuja pihtiputaalaisia
muokkaa- Erkki Ihalainen, harmonikkataiteilija
- Lauri Ihalainen, työvoimaministeri, SAK:n puheenjohtaja
- Artturi Jämsén, maalaisliiton kansanedustaja ja sisäministeri sekä Keski-Suomen läänin maaherra
- Seppo Kahilainen, viihteen ja suomirockin vaikuttaja, Saapasjalkarockin promoottori
- Esko Kananen, kuvanveistäjä
- Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä
- Juhani Mustamo, energianeuvos
- Ernest Paananen, amerikansuomalainen laulaja, viulisti ja sanoittaja
- Pete Parkkonen, laulaja
- Tauno Pasanen, poliisisurmaaja
- Lauri ”Tahko” Pihkala, urheiluvalistaja
- Santtu Raitala, raviohjastaja
- Ratsia-yhtye
- Paula Vesala, laulaja
Kuvia
muokkaa
Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
Pihtiputaan sankarihautausmaa.
Pihtiputaan kirkon sisätiloja.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kunnanhallitus Pihtiputaan kunta. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ a b Kunnanvaltuusto Pihtiputaan kunta. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pihtipudas Oikeusministeriö. Viitattu 19.10.2021.
- ↑ Pihtipudas
- ↑ Pihtipudas: historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.2.2012.
- ↑ a b c Heini Utunen: Muurasjärven lyhyt historia Pihtipudas. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Pääkirkko Pihtiputaan seurakunta. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 48 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 2017. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Pihtiputaan uusi johtaja liputtaa itsenäisyyden puolesta Yle. 14.9.2010. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Peruskoulut ja -opetus (ja linkitetyt sivut) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopioPihtiputaan peruskoulut Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioPihtiputaan lukio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Pihtiputaan terveysasema | Keski-Suomen hyvinvointialue www.hyvaks.fi. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Ota yhteyttä Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pihtipudas Wikimedia Commonsissa
- Pihtiputaan kunnan kotisivu
- Tilastokeskus – Pihtiputaan avainluvut
- Kotiseudun Sanomat (Pihtiputaan ja Kinnulan paikallislehti)