Endometrioosi
Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on usein kivulias sairaus, joka aiheuttaa usein muun muassa lapsettomuutta. Arviolta jopa 10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii endometrioosista[1]. Taudin diagnosoiminen on kuitenkin hankalaa, joten iso osa siitä kärsivistä jää ilman hoitoa. Diagnosoinnissa on keskimäärin 7–9 vuoden viive.
| Endometrioosi | |
|---|---|
 Endometrioosia vatsaontelossa. | |
| Ala | gynekologia |
| Syyt | tuntemattomat |
| Oireet | kuukautiskivut ja lapsettomuus |
| Esiintyvyys | arviolta 10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista sairastaa endometrioosia |
| Diagnosointi | tyyppioireet, magneettikuvaus, tähystys |
| Hoito | kipulääkitys, hormonihoito, leikkaus, lapsettomuushoito |
| Luokitus | |
| ICD-10 | N80 |
| ICD-9 | 617.0 |
| OMIM | 131200 |
| MeSH | D004715 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Endometrioosi syntymekanismi on tuntematon, mutta sen taudinkuvaan kuuluu kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen sirottuminen pesäkemäisinä esiintyminä kohdun ulkopuolelle, esimerkiksi emättimeen tai vatsaonteloon. Pinnallisessa endometrioosissa pesäkkeitä on vatsaontelon pinnalla ja syvässä endometrioosissa esimerkiksi pikkulantion pohjalla, kohdun takakannattimissa, emättimen takaseinämässä tai peräsuolen seinämässä. Munasarjojen sisälle voi puolestaan kehittyä kystia. Keskeisin oire on jokaisella kierrolla esiintyvä voimakas kuukautiskipu.
Endometroosia hoidetaan kipuja poistamalla tai lievittämällä, endometrioosikudosta ja kystia poistamalla ja lapsettomuutta hoitamalla. Kipujen hoidossa käytetään usein tavallista kipulääkitystä. Lisäksi potilas tarvitsee myös koko hedelmällisen iän jatkettavaa hormonihoitoa, jolla pyritään ehkäisemään kroonistuneen kivun syntymistä. Ulostamis- ja virtsaamisvaivojen sekä munasarjojen isojen kystien takia joudutaan turvautumaan myös leikkaushoitoon. Laparoskopia eli vatsaontelon tähystys onkin yleinen hoitotoimenpide[2][3][4].
Synty ja taudinkuva muokkaa
Endometrioosi on hedelmällisessä iässä olevien naisten gynekologinen sairaus. Siinä kohdun limakalvon kudosta päätyy myös kohdun ulkopuolelle, mikä aiheuttaa kroonisen tulehdusreaktion.[5]
Endometrioosin syntymekanismia ei tunneta. On mahdollista, että kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisten yhteydessä munanjohdinten kautta vatsaonteloon, missä se kiinnittyy vatsakalvon pintaan. Normaali immuunijärjestelmä on mahdollisesti myös häiriintynyt ja näin vaikuttaa endometrioosin syntymiseen. Tautiriski on 6–9-kertainen, jos lähisukulaisella on endometrioosia.[1]
Endometrioosi voi iskeä mihin tahansa vatsaonteloon ja joskus myös sen ulkopuolelle. Tavallisimpia paikkoja ovat vatsakalvon tai munasarjojen pinta tai emättimen ja peräsuolen välinen alue. Esiintymispaikan perusteella tauti jaetaan vatsakalvon pinnalliseen endometrioosiin, munasarjojen endometrioosiin ja syvään endometrioosiin.[6]
Pinnalliset endometrioosipesäkkeet ovat muutaman millimetrin kokoisia pesäkkeitä vatsaontelon pinnalla. Tuoreet pesäkkeet ovat läpikuultavia ja vanhemmat sinertävän rusehtavia. Arpeutuessa ne muuttuvat valkoiseksi. Munasarjojen sisälle voi kehittyä kystia, joita on monenlaisia. Endometrioosikystassa eli endometrioomassa on vanhaa verta. Syvää endometrioosia on useimmiten pikkulantion pohjalla, kohdun takakannattimissa, emättimen takaseinämässä tai peräsuolen seinämässä, mutta sitä voi esiintyä myös virtsateissä.[6]
Oireet muokkaa
Keskeisin endometrioosin oire on usean päivän kestävä ja jokaisella kierrolla esiintyvä voimakas kuukautiskipu.[7] Endometroosipotilaista noin 70 prosentilla on kuukautiskipuja tai vatsakipuja. Yleisin oire on alavatsakipu.[8]
Endometrioosikivussa tyypillistä on kipujen alkaminen jo ennen vuotoa. Potilailla on usein myös tärinäkipuja ja jatkuvaa väsymystä. Kuukautisvuodon aikana ilmaantuvat epätavalliset kipuoireet, kuten hartiakipu tai nivusalueiden kipu, voivat antaa viitteen endometrioosista. Pinnallinen endometrioosi aiheuttaa alavatsakipuja, mutta potilas voi olla myös oireeton. Ei pesäkkäiden koko eikä niiden määrä vastaa aina kivun määrää. Endometrioosikystat puolestaan ovat usein oireettomia ja löytyvät muiden tutkimustan yhteydessä. Suuret kystat ovat kuitenkin kivuliaita ja aiheuttavat paineen tunnetta. Syvä endometrioosi on lähes poikkeuksetta arkielämää vaikeuttava, ja vain viisi prosenttia on täysin oireettomia. Sijainnista riippuen siihen liittyy kovia ulostuskipuja tai yhdyntäkipuja. Suolen seinämän sisään kasvaessaan se voi aiheuttaa veriulosteita ja rakkoendometrioosi virtsaamiskipuja ja verivirtsaisuutta.[8]
Endometrioosin oireisiin kuuluu myös lapsettomuus, ja monesti sairaus todetaan vasta lapsettomuushoitojen yhteydessä.[9] Se vaikuttaa myös seksuaalielämään, sillä endometrioosia sairastavalle tyypillistä on sekä haluttomuus että yhdyntäkivut. Yhdyntäkipuja on moninaisia, eikä niitä voi useinkaan ennakoida.[10]
Diagnoosi muokkaa
Endometrioosi on yleisyydestään huolimatta vaikeasti tunnistettavissa oleva sairaus, sillä potilailla on keskimäärin 7–9 vuoden viive ennen oikeaa diagnoosia.[11] Diagnoosivaikeuden takia monet naiset kärsivät endometrioosikivuista tietämättä kipujen aiheuttajaa ja saamatta apua sen hoitoon.[9] Pinnallisessa endometrioosissa tyyppioireet johtavat diagnoosiin, vaikka gyneloginen tutkimus ja ultraääni antaisivatkin normaalin tuloksen. Varmuudella endometrioosi ja sen laajuus voidaan todentaa vatsaontelon tähystyksessä.[11]
Gynekologisissa sisätutkimuksissa tavallisin havainto on kipu ja arkuus kohdun takapinnalla, jossa voi olla myös aristavia nystyröitä. Jos munasarjan sisälle on kasvanut kysta, munasarja voi olla selvästi suurentunut. Lantion alueen magneettikuvaus tehdään, jos epäillään syvää endometrioosia.[1]
Hoito muokkaa
Endometrioosin hoitoon on tehokkaita vaihtoehtoja, ja hoidon tavoitteena voi olla kipujen poistaminen tai lievittäminen, endometrioosikudoksen tai isojen endometrioosikystien poistaminen, sairauden etenemisen hillitseminen ja lapsettomuuden hoitaminen. Hoitotavan valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ikä, sairauden laajuus, oireiden vakavuus ja potilaan toiveet raskauden suhteen. Sairautta hoidetaan aktiivisesti, jos kivut haittaavat elämää tai sairaus vaikeuttaa raskaaksitulemista.[12] Vaikeissa tapauksissa joudutaan punnitsemaan, hoidetaanko ensisijaisesti kipuja vai lapsettomuutta.[1]
Endometrioosikipujen hoidossa käytetään usein tavallista kipulääkitystä, mutta kroonistuneessa kivussa joudutaan harkitsemaan myös kipukynnyksen nostolääkkeiden käyttämistä. Kipulääkkeiden lisäksi potilas tarvitsee kuitenkin myös hormonihoitoa, jota tulee jatkaa lähtökohtaisesti koko hedelmällisen iän ajan. Hormonihoito aloitetaan mahdollisimman pian kroonistuvan kivun estämiseksi.[13] Hormonihoidossa pyritään raskautta tai vaihdevuosia vastaavaan tilaan. Hoidossa käytettäviä valmisteita ovat muun muassa hormonikierukka, e-pillerit ja ehkäisyrenkaat. Keltarauhashormonijohdannaisen avulla voidaan estää munasarjojen hormonituotanto ja munarakkulan kasvu.[12] Keltarauhashormonilääkitys aiheuttaa vaihdevuosia vastaavan tilan. Sen enimmäispituudeksi suositellaan puolta vuotta, sillä se aiheuttaa samalla estrogeenin puutosta, vaihdevuosioireita ja osteoporoosiriskiä.[1]
Jos endometrioosi ei taltu lääkehoidolla tai potilaalla on vaikeita ulostamis- tai virtsaamisvaivoja tai munasarjassa on iso endometrioosikysta, hoidossa joudutaan turvautumaan leikkaukseen.[1] Laparoskopia eli vatsaontelon tähystys on diagnostiikan lisäksi yleinen hoitotoimenpiteenä. Tähystysleikkauksessa kirurgi voi varmistaa sairauden ja poistaa pesäkkeitä.[14] Laparoskopia on usein päiväkirurginen toimenpide, ja sen toipumisaika on 5–7 vuorokautta. Vaikeissa tautitapauksissa virtsarakon tai suolen pesäkkeiden poistaminen voidaan tehdä tähystyksessä, mutta niissä kotiutus tapahtuu vasta parin päivän sisällä.[13]
Joskus laparoskopia ei riitä, vaan joudutaan tekemään vatsan avoleikkaus laparotomia. Tällaisissa tapauksissa endometrioosipesäkkeet ovat liimanneet toisiinsa läheisiä kudoksia.[13] Erittäin vaikeissa tapauksissa on mahdollista, että potilaalta joudutaan poistamaan kohtu tai munasarjat ja tarvittaessa typistämään virtsarakkoa tai suolta.[1]
Ehkäisy muokkaa
Endometrioosin syytä ja aiheuttajaa ei tiedetä, eikä sen syntyä voi näin estääkään. Oireita ja kasvua voi kuitenkin ehkäistä käyttämällä ehkäisypillereita. Hormonikierukka vaikuttaisi myös estävän sairauden pahenemista. Raskaus ja pitkä imetysaika vähentävät sairauden riskiä.[1]
Esiintyvyys muokkaa
Endometrioosi on yksi maailman yleisimmistä naistentaudeista. Maailmanlaajuisesti sen esiintyvyys on hedelmällisissä iässä olevilla naisilla on 6–10 prosenttia, ja sitä sairastaa arviolta noin 176 miljoonaa naista.[5] Suomessa siitä kärsi jopa 200 000 naista.[15]
Endometrioositietoisuus muokkaa
Endometrioosia sairastavien tietoisuusnauhana on keltainen nauha, jolla voi osoittaa tukea sairaudesta kärsiville. Nauhan tarkoituksena on lisätä endometrioositietoutta.[16] Joka vuosi maaliskuussa on maailmanlaajuinen endometrioosin tietoisuuskuukausi.[17]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Tiitinen, Aila: Endometrioosi Terveyskirjasto. 24.10.2019. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ TAYS - Endometrioosin kirurginen hoito laakarilehti.fi.
- ↑ Endometrioosin kirurginen hoito Lääkärilehti.fi. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Duodecim www.duodecimlehti.fi. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ a b Millainen tauti endometrioosi on? Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ a b Endometrioosin esiintymispaikat Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ Endometrioosin oireet Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b Endometrioosin oireet Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ a b Manu, Johanna: "Kenenkään ei kuulu olla niin kipeä eikä kivun kuulu olla jokapäiväistä" – endometrioosi jää usein diagnosoimatta Yle Uutiset. 14.3.2016. Yleisradio. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Seksuaalisuus ja lapsettomuus Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b Endometrioosin diagnoosi Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ a b Endometrioosin hoito Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b c Endometrioosin hoito Terveyskylä.fi. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ Endometrioosikirurgia Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Mitä endometrioosi on? Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Tukinauhat Korento ry. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Kronfeld, Harrison: How Did Endo Awareness Month Begin? Five Fast Facts 7.3.2018. Endometriosis Foundation. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
