Tuija Piepponen

suomalainen näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija

Tuija Vuokko Anneli Piepponen (oik. Piepponen Berhane-Mehari, s. 19. syyskuuta 1947 Valkeakoski) on suomalainen näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija. Lähinnä komedienneksi profiloitunut Piepponen on esiintynyt sekä teatterissa että televisiossa. Hän toimi näyttelijänä Kuopion kaupunginteatterissa 21 vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi freelanceriksi. Hänet muistetaan muun muassa Pekko-elokuvista sekä useista televisiomainoksista, erityisesti kodinkoneketju Mustan Pörssin mainoksien koheltavana äitinä. Piepponen oli Kuopion Tanssistudio Oy:n perustajaosakas vuonna 1988. Vuonna 1998 hän perusti oman yrityksen, Isoacca Tuotanto Oy:n.

Tuija Piepponen
Tuija Piepponen vuonna 2008
Tuija Piepponen vuonna 2008
Henkilötiedot
Koko nimiTuija Vuokko Anneli Piepponen Berhane-Mehari
Syntynyt19. syyskuuta 1947 (ikä 76)
Valkeakoski
Ammattinäyttelijä, taiteilija, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija
Näyttelijä
Aktiivisena1969–
Merkittävät roolitKaisa Kuovi
(Pekko-elokuvat 1993–1997)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Teatteriura

muokkaa

Piepposen vanhemmat olivat Yrjö ja Mirja Piepponen. Näyttämöllä Piepponen nähtiin ensi kerran nelivuotiaana. Hän opiskeli Tampereen yliopiston näyttelijälinjalla ja valmistui 1969. Ammattilaisuransa hän aloitti samana vuonna Lappeenrannan kaupunginteatterissa, jossa hän työskenteli vuosina 1969–1971. Nuoren näyttelijättären ura jatkui Kuopion kaupunginteatterissa vuonna 1971 (vuoteen 1975 Kuopion Yhteisteatteri). Piepponen jätti kaupunginteatterin vuonna 1993 ja ryhtyi freelanceriksi. Hänen näyttämötaiteellisiin tulkintoihinsa lukeutuu muun muassa Martan rooli Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren naiset sekä Viktorian husaari (Riquette), Nainen (Avoin liitto) ja Zoe (Kadonnut kirje). Piepponen on vieraillut muun muassa Pyynikin ja Vartiovuoren kesäteattereissa. Lisäksi hän on ollut mukana Nukketeatteri Sytkyjen kiertueilla. Hän on niin ikään ohjannut näytelmiä eräille harrastajaryhmille.

Elokuva- ja televisioura

muokkaa

Tuija Piepposen valkokangasura alkoi kangerrellen, sillä hänen osuutensa Risto Jarvan klassikkoelokuvassa Jäniksen vuosi (1977) leikattiin pois. Seuraavana vuonna hän vihdoin debytoi elokuvayleisölle Mikko Niskasen teoksessa Syksyllä kaikki on toisin. Timo Koivusalon 1990-luvun suosituissa Pekko-komedioissa Piepposen näyttelemä Kaisa Kuovi muodosti subrettiparin Esko Nikkarin näyttelemän Reino Kuovin kanssa. Piepponen on nähty sivuosissa myös muissa Koivusalon teoksissa. MTV3:n sarjassa Kuolema savolaiseen tapaan (1983) Piepponen oli se, joka löysi ”ne punaiset saappaat kellarista”.[1] Vuonna 1998 hänellä oli oma televisiosarja Piepposkan parempi arki Yle TV2:lla. Vuonna 1999 Piepponen näytteli MTV3:n Sydän toivoa täynnä -draamasarjassa kokki Kyllikki Karjalaista. Maalaiskomedia-sarjan tuotantokaudessa Peräkamaripojat hän näytteli Lilja Fräntilää. Televisioelokuvassa Elli Piepposella oli nimiosa. Piepponen vieraili saippuasarjassa Salatut elämät vuonna 2007 roolihahmonaan Mirja Mattila. Hänen vierailunsa sai jatkoa maaliskuussa 2009 sekä loppukeväästä 2009 saman vuoden syksyyn, roolihahmo palasi sarjaan keväällä 2022.[2] Vuonna 2008 hän liittyi Yle TV1:n Kotikatu-sarjaan muutaman jakson ajaksi esittäen Johanna Rantasta ("Rantaska").

Piepponen voitti Thilia Thalia -kilpailun vuonna 1983.

Yksityiselämä

muokkaa

Piepposen ollessa kuusitoistavuotias hänen nuorempi veljensä hukkui. Hänellä on itseään viisi vuotta nuorempi sisar. Muutettuaan Lappeenrantaan 1960-luvun lopussa hippiaatteeseen ihastunut näyttelijätär eli avoliitossa väkivaltarikoksista tuomitun "Viiksin" kanssa. Vuonna 1972 Piepponen avioitui itseään 22 vuotta vanhemman muusikko Urho "Uke" Pesosen kanssa. Aviomiehen alkoholismi varjosti liittoa, ja se päättyi eroon. Toisen kerran Piepponen avioitui toukokuussa 1988 itseään yksitoista vuotta nuoremman eritrealaisen Hagos Berhanen kanssa.[3] Häiden jälkeen hän sai keskenmenon, josta on todennut: "Keskenmeno on naiselle rankka juttu, mutta näistä kokemuksista ei juuri puhuta. Ehkä ne koetaan liian yksityisiksi."[4] Piepposen kuopus Joonas Berhane syntyi 1990. Hän muutti kaksivuotiaan poikansa kanssa joksikin aikaa aviomiehensä kotimaahan. Piepponen asui vuosia Turussa. Vapaa-ajallaan hän maalaa ja matkustaa. Tuija Piepponen asuu nykyään Nokialla ja hänellä on ateljee, jossa hän maalaa tauluja.

Kirjailija Annika Grahn on kirjoittanut Tuija Piepposen elämästä kertovan muistelmateoksen Piepponen? Piepponen!, jonka Like julkaisi huhtikuussa 2007.

Piepposen näkemyksiä

muokkaa

Televisio-ohjelmassa Kesäkerttu elokuussa 1998 Tuija Piepponen kertoi näkemyksiään komiikasta[5]:

»Komiikan perusideahan on, että se on täysin vakavaa. Se on murheellista, se on tuskaa...siinä on viiltävä haava pohjalla.»

Itseään hän kuvaili uteliaaksi ihmiseksi, joka haluaa tietää ja nähdä mitä maailmassa on. Piepposen mielestä "äidin homma on ihaninta, mitä naiselle voi sattua".

Filmografia

muokkaa

Elokuva
VuosiElokuvaRooli
1969Liftimatka jonnekin
1975Savoree
1978Syksyllä kaikki on toisinpankin kassa
1979Valmistumisen aikaElsa
1981Kerran kesälläMesopotamian nainen
1982AidankaatajatMaikki
1988Makkarakalakeittoa, sano Tympee Huttunen
1989Antin joulumuori
1993Pekko Aikamiespojan poikamiesaikaKaisa Kuovi
1994Pekko ja poika
1995Pekko ja massahurmaaja
1996Pekko ja muukalainen
1997Pekko ja unissakävelijä
1999Kulkuri ja joutsenSiiri Angerkoski
2005Kaksipäisen kotkan varjossaleipoja
ElliElli Kuitunen
2006Anteeksiantoasiakas
2022Pelle HermanniÄitiliini

Televisiosarjat
VuosiSarjaRooli
1981Kukkivat roudan maatLotta
Sotapäällikön poikaVarpu-piika
1982Suomalaisia tunnustuksia
1983Kuolema savolaiseen tapaanRaina Niiranen
1985Uskottu miesHelmiriitta Miettinen
1986Eskimoiden elämästä
1987VeijaritarinoitaAlkon myyjä
1987–1989Kummajaisetsiivooja
1988Korpimotelli
1993Hyvät herratMervi
1999Sydän toivoa täynnäKyllikki Karjalainen
Ansa ja Oivaneiti Lotto
2001PeräkamaripojatLilja Fräntilä
2007, 2008,
2022
Salatut elämätMirja ”Mirkku” Mattila
2008KotikatuJohanna ”Rantaska” Rantala

Lähteet

muokkaa
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Tammi 1993, ISBN 951-31-0236-X
  • Kesäkerttu 20. elokuuta 1998

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa