Tom Kühnhackl
Tom Kühnhackl (s. 21. helmikuuta 1992 Landshut, Saksa) on saksalainen jääkiekkoilija. Kühnhackl on monipuolinen laituri, jonka vahvuuksiin kuuluu laukaus ja pelikäsitys.[1]
| Tom Kühnhackl | |
|---|---|
_by_Sandro_Halank%E2%80%93045.jpg) | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1992 Landshut, Saksa |
| Kansalaisuus |  Saksa |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 187 cm |
| Paino | 86 kg |
| Pelinumero | 34 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2009– |
| Aik. seurat | Augsburger Panther (DEL) Windsor Spitfires (OHL) Niagara IceDogs (OHL) Wheeling Nailers (ECHL) Pittsburgh Penguins (NHL) WBS Penguins (AHL) New York Islanders (NHL) Bridgeport Sound Tigers (AHL) Skellefteå AIK (SHL) |
| NHL-varaus | 110. varaus, 2010 Pittsburgh Penguins |
Ura
muokkaaKühnhackl on EV Landshutin kasvatti. Hän on pelannut kotikaupungissaan myös Landshut Cannibalsin riveissä Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, 2. Bundesligassa kaksi kautta.
Kaudella 2009–2010 Kühnhackl pelasi neljä DEL-ottelua Augsburger Pantherin riveissä. Hän oli joukkueen kaikkien aikojen nuorin pelaaja.[2] Kühnhacklin kautta pilasi loukkaantuminen. Pittsburgh Penguins varasi hänet neljännellä kierroksella numerolla 110 NHL:n varaustilaisuudessa 2010.
Kaudeksi 2010–2011 Kühnhackl siirtyi OHL-seura Windsor Spitfiresiin. Seura varasi hänet numerolla 24 CHL:n Import Draftissa 2009. Kühnhackl voitti 39 osumallaan Spitfiresin sisäisen maalipörssin ja tehoilla 11+12=23 koko kevään 2011 pudotuspelien pistepörssin.
Maaliskuussa 2011 Kühnhackl teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Pittsburgh Penguinsin kanssa.[3] Hän aloitti kauden 2011–2012 OHL:ssä. Marraskuussa 2011 Kühnhackl siirtyi Windsor Spitfiresistä Niagara IceDogsiin.
Kühnhackl nostettiin ensimmäistä kertaa Pittsburgh Penguinsin kokoonpanoon kaudella 2015–2016, jossa hän pelasi lopulta 42 ottelua tehoilla 5+10 ja saaden 24 jäähyminuutilla. Maaliskuussa 2016 Kühnhackl teki, samoin kuten niin ikään Pingviinien farmiseurasta, AHL-joukkue Wilkes-Barre/Scranton Penguinsistä nostetut pelaajat Scott Wilson ja Bryan Rust, kahden vuoden mittaisen yksisuuntaisen jatkosopimuksen Pittsburgh Penguinsin kanssa, alkaen kaudesta 2016–2017.[4]
Maajoukkue
muokkaaKühnhackl on pelannut alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2009 ja 2010, joista jälkimmäiset I-divisioonassa. Hän voitti vuonna 2010 alle 18-vuotiaiden MM-kilpailujen I-divisioonan kultaa.
Vuonna 2011 Kühnhackl pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa, mutta Saksa putosi seuraavaksi vuodeksi I-divisioonaan.
Muuta
muokkaaKühnhacklin isä on entinen Länsi-Saksan maajoukkuepelaaja Erich "Iso-Erik" Kühnhackl.
Tilastot
muokkaa| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2008–2009 | Landshut Cannibals | Saksa I | 42 | 11 | 10 | 21 | 34 | 6 | 1 | 0 | 1 | 6 | |||||||||
| 2009–2010 | Landshut Cannibals | Saksa I | 38 | 12 | 9 | 21 | 38 | 6 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||||||||
| Augsburger Panther | DEL | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2010–2011 | Windsor Spitfires | OHL | 63 | 39 | 29 | 68 | 47 | 18 | 11 | 12 | 23 | 10 | JMM | 6 | 1 | 0 | 1 | 16 | |||
| 2011–2012 | Windsor Spitfires | OHL | 4 | 1 | 3 | 4 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Niagara IceDogs | OHL | 28 | 5 | 18 | 23 | 29 | 19 | 5 | 5 | 10 | 12 | ||||||||||
| 2012–2013 | Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 11 | 2 | 2 | 4 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Wheeling Nailers | ECHL | 2 | 1 | 0 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2013–2014 | Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 48 | 8 | 2 | 10 | 22 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||||||||
| Wheeling Nailers | ECHL | 16 | 7 | 7 | 14 | 12 | 10 | 6 | 0 | 6 | 6 | ||||||||||
| 2014–2015 | Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 72 | 12 | 18 | 30 | 19 | 8 | 0 | 2 | 2 | 0 | |||||||||
| 2015–2016 | Pittsburgh Penguins | NHL | 42 | 5 | 10 | 15 | 24 | 24 | 2 | 3 | 5 | 0 | |||||||||
| Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 23 | 7 | 8 | 15 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2016–2017 | Pittsburgh Penguins | NHL | 57 | 4 | 12 | 16 | 18 | 11 | 1 | 1 | 2 | 4 | OQ | 3 | 2 | 1 | 3 | 0 | |||
| 2017–2018 | Pittsburgh Penguins | NHL | 69 | 2 | 6 | 8 | 6 | 12 | 0 | 0 | 0 | 4 | |||||||||
| 2018–2019 | New York Islanders | NHL | 36 | 4 | 5 | 9 | 10 | 8 | 0 | 3 | 3 | 2 | |||||||||
| Bridgeport Sound Tigers | AHL | 1 | 2 | 1 | 3 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2019–2020 | New York Islanders | NHL | 28 | 3 | 3 | 6 | 2 | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
| Bridgeport Sound Tigers | AHL | 4 | 0 | 2 | 2 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2020–2021 | Bridgeport Sound Tigers | AHL | 22 | 4 | 9 | 13 | 8 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 3 | 2 | 5 | 2 | |||
| 2021–2022 | Skellefteå AIK | SHL | 46 | 3 | 10 | 13 | 6 | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | OQ | 4 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||
| 2022–2023 | Skellefteå AIK | SHL | 32 | 10 | 8 | 18 | 14 | 17 | 2 | 3 | 5 | 0 | |||||||||
| 7 kautta | yhteensä | AHL | 181 | 35 | 42 | 77 | 75 | 10 | 0 | 2 | 2 | 2 | |||||||||
| 5 kautta | yhteensä | NHL | 232 | 18 | 36 | 54 | 60 | 58 | 3 | 8 | 11 | 10 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | SHL | 78 | 13 | 18 | 31 | 20 | 23 | 2 | 4 | 6 | 2 | |||||||||
| 2 kautta | yhteensä | ECHL | 18 | 8 | 7 | 15 | 14 | 10 | 6 | 0 | 6 | 6 | |||||||||
Lähteet
muokkaa- Tom Kühnhackl The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Tom Kühnhackl Eurohockey.com. (englanniksi)
- Tom Kühnhackl Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Jatkoaika: Venäjä ja Ruotsi pitävät edelleen huolta Euroopan lupaustarjonnasta 25.6.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ IS-STT-DPA: Erich "Suomen tappaja" Kühnhacklin poika Tom Kühnhackl debytoi Saksassa 1.9.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 3.9.2009. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Penguins Sign Draft Pick Kuhnhackl 22.3.2011. Pittsburgh Penguins. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Bryan Rust, Scott Wilson, Tom Kuhnhackl Each Sign Two-Year Contract Extensions 3.14.2016. Pittsburgh Penguins. Viitattu 2.6.2016.