Wiki Suomi 2024
SuomiDeutschEnglish

Marshallin kieli

Marshallin kieli on austronesialainen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 43 900 ihmistä (1979) Marshallinsaarilla, yhteensä kielen puhujia on 54 600.[1] Marshallin kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään. Siinä on kaksi päämurretta: läntinen ralik ja itäinen ratak. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen.[2]

Marshall
Oma nimiKajin M̧ajeļ
Muu nimimarshalli
Tiedot
Alue Marshallinsaaret
Virallinen kieli Marshallinsaaret
Puhujia54 600
Sijaei sadan suurimman joukossa
Kirjaimistolatinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikuntaaustronesialaiset kielet
Kieliryhmämalaijilais-polynesialaiset kielet
ISO 639-3mah
Koronaviruksen oireista kertova juliste marshalliksi

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan marshalliksi vuonna 1982.[4]

Fonologia muokkaa

Konsonantit muokkaa

Marshallilla on runsaahko konsonantivarasto, ja lähes jokaisella konsonantilla on jokin toissijainen artikulaatio (palatalisointi, velarisointi, labialisointi).[5] Konsonantit jaetaan palataalisoituihin ”kevyisiin” ja velarisoituihin ”painaviin”. Tämä kontrasti on verrattavissa venäjän koviin ja pehmeisiin tai goidelisten kielten leveisiin ja kapeisiin konsonantteihin.[6]

Konsonantit[7]
LabiaalitKoronaalitDorsaalit
palataalisetvelaarisetpalataalisetvelaarisetlabiaalisetvelaarisetlabiaaliset
kevyetpainavatkevyetpainavatpainavat
Klusiilitpʲpˠtʲtˠkkʷ
Nasaalitmʲmˠnʲnˠnʷŋŋʷ
Tremulantitrʲrˠrʷ
Lateraalitlʲlˠlʷ
Liu'utj(ɰ)w

Kielessä ei ole foneemista eroa soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien välillä.[5] Klusiilit voivat kuitenkin ääntyä allofonisesti soinnillisina vokaalien välissä kun ne eivät ole geminaattoja. Sananloppuiset klusiilit ovat usein laukeamattomia.[7]

Liu'ut /j ɰ w/ katoavat useissa ympäristöissä ympäröivien vokaalien assimiloituessa takaisuudeltaan ja pyöreydeltään.[8] /ɰ/ ei koskaan varsinaisesti edes esiinny sellaisenaan, vaan sitä käytetään vain edellämainitun ilmiön selittämiseen. Lisäksi /j/ ja /w esiintyvät sellaisinaan vain sanan alussa tai lopussa.[7]

/tʲ/ voi ääntyä [tʲ], [tsʲ], [sʲ], [c], tai [ç] (tai niiden soinnillisina vastineina) vapaassa vaihtelussa.[6][7]

Dorsaalit /k ŋ kʷ ŋʷ/ ovat yleensä velaarisia mutta hieman takaisempia; [k̠ ɡ̠ ŋ̠ k̠ʷ ɡ̠ʷ ŋ̠ʷ].

Nasaalit /nˠ nʷ/ ääntyvät retrofleksisinä [ɳˠ ɳʷ]. [8]

Tremulantit /rʲ rˠ rʷ/ ovat koronaaleja ja täystremulantteja. /rˠ/ ääntyy alveolaarisesti, mutta /rʲ/ ääntyy dentaalisesti [r̪ʲ].

Painavat lateraalit /lˠ lʷ/ ääntyvät velaarisina [ɫ ɫʷ].

Vokaalit muokkaa

Marshallissa on pystysuora neljävokaalinen systeemi, jossa foneemeilla on kuitenkin runsaasti allofoneja.[5] Eri lähteet analysoivat vokaaleille eri allofonit.

Vokaalifoneemit ja niiden äännearvot
FoneemiÄännearvot
MED[6]Choi[7]Willson[5]
laveapyöreälaveapyöreälaveapyöreä
etutakaetutakaetutaka
Suppea/ɨ/[i][ɯ][u][i][ɯ][u][i][ɯ][u]
Puolisuppea/ɘ/[e][ɤ][o][e][ʌ][o][ɪ][ɤ][ʊ]
Puoliväljä/ɜ/[ɛ][ʌ][ɔ][e][ʌ][o]]
Väljä/a/[æ][ɑ][ɒ][ɛ][a][ɔ][ɛ][a][ɔ]

Kun vokaali esiintyy sellaisten konsonanttien välissä, joilla on eri toissijainen artikulaatio, sen äännearvo on seuraavan taulukon mukainen:[5]

Foneemi◌ʲ_◌ˠ◌ʲ_◌ʷ◌ˠ_◌ʲ◌ˠ_◌ʷ◌ʷ_◌ʲ◌ʷ_◌ˠ
/ɨ/[i͡ɯ][i͡u][ɯ͡i][ɯ͡u][u͡i][u͡ɯ]
/ɘ/[e͡ɤ][e͡o][ɤ͡e][ɤ͡o][o͡e][o͡ɤ]
/ɜ/[ɛ͡ʌ][ɛ͡ɔ][ʌ͡ɛ][ʌ͡ɔ][ɔ͡ɛ][ɔ͡ʌ]
/a/[æ͡ɑ][æ͡ɒ][ɑ͡æ][ɑ͡ɒ][ɒ͡æ][ɒ͡ɑ]

Fonotaksi muokkaa

Sallittuja tavurakenteita marshallissa ovat KV, KVK ja VK.[5] Foneemisesti sanat aina alkvavat konsonantilla ja päättyvät konsonanttiin. Sananalkuiset ja -loppuiset sekä pitkät vokaalit voidaan selittää foneemisella tasolla esiintyvillä liu'uilla.[8] Sananalkuiset vokaalit ääntyvät joskus [j]:llä tai [w]:llä, mutteivät johdonmukaisesti:[7]

  • /jatʲ/ → [æ̯ætʲ ~ jætʲ]

Ainoastaan homorgaaniset konsonanttirykelmät ovat sallittuja; rykelmän kaikilla konsonanteilla tulee siis olla sama artikulaatiopaikka.[5] Seuraavissa tapauksissa tapahtuu konsonanttiassimilaatio:

Bilabiaalit
↓→/p//m/
/p//pː//mː/
/m//mp/
Koronaalit
↓→/t//n//r//l/
/t//tː/
/n//nt//nː//nr//nl/
/r//rː//rl/
/l/†/lr//lː/
Dorsaalit
↓→/k//ŋ/
/k//kː//ŋː/
/ŋ//ŋk/
Toissijaiset
↓→/◌ʲ//◌ˠ//◌ʷ/
/◌ʲ//◌ʲ◌ʲ//◌ˠ◌ˠ//◌ʷ◌ʷ/
/◌ˠ/
/◌ʷ//◌ʷ◌ʷ/

Tyhjissä ruuduissa konsonanttien väliin tulee epenteettinen vokaali, jonka korkeus riippuu sitä ympäröivistä vokaaleista.


Numeraalit muokkaa

Marshallin kielen numeraalit yhdestä kymmeneen ovat:

  1. juon
  2. ruo
  3. jilu
  4. emen
  5. lalim
  6. jiljino
  7. jiljilimjuon
  8. rualitok
  9. ruatimjuon
  10. jonoul

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Ethnologue: Marshallese (englanniksi) Viitattu 4.7.2015.
  2. ↑ Glottolog 4.4 - Marshallese glottolog.org. Viitattu 3.12.2021.
  3. ↑ ScriptSource - Marshallese written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 3.12.2021.
  4. ↑ Marshallese in Marshall Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Willson, Heather: A Brief Introduction to Marshallese Phonology (PDF) linguistics.byu.edu. 2003. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Abo, Takaji; Bender, Byron; Capelle, Alfred; DeBrum, Tony: Marshallese–English Dictionary Uniersity Press of Hawai‘i. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f Choi, John: Phonetic Underspecification and Target Interpolation: An Acoustic Study of Marshallese Vowel Allophony. Working Papers in Phonetics, 1992, nro 82. UCLA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Bender, Byron: Marshallese Phonology. Oceanic Linguistics, 1968, nro 7, s. 16–35. doi:10.2307/3622845. (englanniksi)
Austronesialaiset kielet
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https:https://www.how.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Marshallin_kieli&oldid=20147585”
🔥 Top keywords: