Kokoluokka (tietotekniikka)

Kokoluokka on tietotekniikan termi, jolla määritellään tietokoneen pääkomponenttien fyysiset mittasuhteet. IBM PC -yhteensopivien komponenttien tuotannossa standardoidut kokoluokat varmistavat, että eri valmistajien osat ovat keskenään vaihtokelpoisia. Räkkipalvelimissa kokoluokka taas varmistaa räkkiin kiinnitettävän laitteen yhteensopivuuden. Perinteisesti emolevyn kokoluokka on ollut merkittävin kaikista, sillä se tavallisesti sanelee myös tietokoneen kotelon koon. Pieniä kokoluokkia on kehitetty ja toteutettu, mutta niiden pienentämistä edelleen vaikeuttaa nykyinen virtalähdetekniikka.

Kokoluokkien yleiskatsaus

muokkaa
Yleisten kokoluokkien vertailu.

Emolevy on tyypillisen pöytätietokoneen, kannettavan ja palvelintietokoneen sisällä sijaitseva piirilevy, jonka päätehtävät ovat seuraavat:

  • toimia tietokoneen selkärankana johon modulaariset osat kuten prosessori, keskusmuisti ja kovalevy kiinnitetään.
  • erilaisten komponenttien, erityisesti prosessorin ja laajennuskorttien kiinnittäminen
  • sähkövirran jakaminen komponenteille
  • komponenttien toiminnan ohjaaminen ja niiden välisen kommunikaation mahdollistaminen

Uusia komponentteja kehitettäessä myös emolevyjen standardit ovat muuttuneet; esimerkiksi AGP- ja PCI Express-väylien käyttöönotossa. Emolevyn standardoitu koko ja sommittelu ovat muuttuneet paljon hitaammin, ja niillä on omat hallitsevat standardinsa. Lista komponenteista joita emolevyn on tuettava muuttuu paljon hitaammin kuin itse komponentit. Esimerkiksi pohjoissillat ovat muuttuneet useita kertoja, sillä monet valmistajat ovat kehitelleet omia versioitaan, mutta pohjoissillan standardi on säilynyt melko samanlaisena vuosien ajan.

Vaikka prosessi on hidas, kokoluokat muuttuvat säännöllisesti tarpeiden mukaan. Alkuperäisen PC-standardi AT:n syrjäytti vuonna 1995 nykyinen teollisuustandardi ATX, joka yhä sanelee emolevyn mallin useimmissa nykytietokoneissa. Viimeisin päivitys ATX-standardiin julkaistiin vuonna 2004. Piirilevyvalmistaja VIA on kehittänyt erillisen EPIA-emolevystandardinsa (tunnetaan myös nimellä ITX, ei tule sekoittaa EPIC-standardiin), joka pohjautuu pienempiin kokoluokkiin ja omiin normeihinsa.

Kokoluokkien väliset erot näkyvät yleisesti niiden suunnatussa käytötarkoituksessa. Pöytäkoneessa voidaan tarvita erilaisia suoritinkantoja joustavuutta varten ja useita vaihtoehtoisia liittimiä ja muita ominaisuuksia, kun taas kotiteatteritietokoneen tarpeisiin voi kuulua pieni koko ja lämmontuotto, eikä laajennettavuudella ole yhtä suurta merkitystä.

Vertailuja

muokkaa

Taulukoitua tietoa

muokkaa
KokoluokkaKehittäjä/vuosiEnimmäiskokoTyypillisiä ominaisuuksia
(verrattuna ATX:n)
Yleiset prosessorityypit
Sähkön käyttöTietoa
XTIBM 1983216 × 279 mmVanhentunut, katso ISA. IBM Personal Computer XT oli alkuperäisen IBM PC-tietokoneen, IBM:n ensimmäisen kotitietokoneen seuraaja. Koska spesifikaatio oli avoin, emolevystä tehtiin useita klooneja ja siitä tuli de facto-standardi.
AT (Advanced Technology)IBM 1984305 × 279–330 mmVanhentunut, katso ISA. Kokoluokan kehitti IBM IBM Personal Computer/AT -tietokonettaan varten. Kokoluokka tunnettiin myös nimellä Full AT ja se oli suosittu Intel 80386-prosessorin aikana. Seuraaja ATX.
Baby-ATIBM 1985216 × 254–330 mmIBM:n seuraaja AT-emolevylle vuodelta 1985. Vastasi toiminnoiltaan AT-emolevyä ja saavutti suosiota pienemmän kokonsa johdosta.
ATXIntel 1996305 × 244 mm[1]Intelin kehittämä kokoluokka vuodelta 1995. Tällä hetkellä suosituin kokoluokka kuluttajille suunnatuissa emolevyissä.
SSI CEBSSI305 × 267 mmKehittäjä Server System Infrastructure (SSI). Johdettu EEB- ja ATX-spesifikaatioista. Tämän vuoksi SSI CEB -emolevyissä kiinnitysreiät ja liittimet ovat samoilla paikoilla kuin ATX-emolevyissä.
microATX1996244 × 244 mm[1]Pienempi muunnos ATX-kokoluokasta (noin 25% lyhyempi). Yhteensopiva useimpien ATX-koteloiden kanssa, mutta laajennuspaikkoja on vähemmän pienempää virtalähdettä varten. Hyvin suosittu työpöytäkoneissa ja pienissä tietokoneissa.
Mini-ATXAOpen 2005150 × 150 mmMini-ATX on hieman pienempi kuin Mini-ITX. Mini-ATX -emolevyt suunniteltiin MoDT-tekniikan (Mobile on Desktop Technology) mukaisesti. Tekniikassa käytetään energiaa säästäviä prosessoreita, jotka tuottavat myös vähemmän hukkalämpöä.
FlexATXIntel 1999228.6 × 190.5 mm max.Intelin vuonna 1999 kehittämä MicroATX-muunnos, joka mahdollistaa joustavuutta emolevylle, komponenttien asettelulle ja niiden muodoille. Voi olla pienempi kuin tavallinen MicroATX.
Mini-ITXVIA 2001170 × 170 mm max.[2]Pieni, suureksi osaksi integroitu kokoluokka, joka on suunniteltu pienille laitteille kuten kevyille asiakaspäätteille ja digibokseille.
Nano-ITXVIA 2003120 × 120 mm[2]Suunnattu digitaalisille viihdelaitteille kuten PVR-laitteille, digibokseille, HTPC-tietokoneille, autotietokoneille ja ohuille laitteille. Ei virallinen standardi[2]
Pico-ITXVIA 2007100 × 72 mm max.
Mobile-ITXVIA 200775 × 45 mm
BTX (Balanced Technology Extended)Intel 2004325 × 267 mm max.Standardi, jota Intel ehdotti ATX:n seuraajaksi 2000-luvun alkupuolella. Intelin mukaan sen jäähdytys oli parempi. BTX-emoevyt ovat eri asennossa ATX-emolevyihin verrattuna, joten BTX- tai MicroBTX-emolevyt tarvitsevat BTX-kotelon, kun taas ATX-emolevyt tarvitsevat ATX-kotelon.
MicroBTX (tai uBTX)Intel 2004264 × 267 mm max.
PicoBTXIntel 2004203 × 267 mm max.
DTXAMD 2007200 × 244 mm max.
Mini-DTXAMD 2007200 × 170 mm max.
smartModuleDigital-Logic66 × 85 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
ETXKontron95 × 114 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
nanoETXexpressKontron55 × 84 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä. Tunnetaan myös nimellä Nano COM Express™ Type 1[3]
CoreExpressSFF-SIG58 × 65 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
Extended ATX (EATX)Tuntematon305 × 330 mmKäytetään räkkipalvelimissa. Käytetään usein palvelinemolevyissä joissa on kaksiytimiset prosessorit ja liikaa johdotuksia tavalliselle ATX-emolevylle. Emolevyn yläosan kiinnitysreiät ovat yhteensopivia ATX-standardin kanssa.
LPXTuntematon229 × 279–330 mmWestern Digitalin malliin pohjautuva kokoluokka, joka mahdollisti pienemmät kotelot laittamalla laajennuspaikat riser-kortille. [4] Käytettiin pienissä kuluttajille myydyissä tietokoneissa. LPX:ää ei standardoitu ja sitä käyttivät enimmäkseen vain suuret OEM-valmistajat.
Mini-LPXTuntematon203–229 × 254–279 mmKäytettiin pienissä kuluttajille myydyissä tietokoneissa.
PC104PC/104 Consortium 19923.8 × 3.6 inKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
AT-väyläarkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
PC104plusPC/104 Consortium 19973.8 × 3.6 inKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
PCI-väyläarkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
PCI/104ExpressPC/104 Consortium 20083.8 × 3.6 inKäytetään sulautetuissa järjestelmissä.
PCI Express-arkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
NLXIntel 1999203–229 × 254–345 mm"Low profile"-kokoluokka joka julkaistiin vuonna 1997. Käytti myös riser-korttia laajennuskortteja varten, mutta ei saavuttanut suosiota.
UTXTQ-Components 200188 × 108 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä ja teollisuustietokoneissa.
WTXIntel 199814 × 16.75 in
355.6 × 425.4 mm
Servereille ja tehokkaille työasemille suunniteltu suuri kokoluokka, jonka ominaisuuksiin kuuluu useiden prosessoreiden ja kovalevyjen käytön mahdollisuus.
XTX200595 × 114 mmKäytetään sulautetuissa järjestelmissä

Fyysiset koot vertailussa

muokkaa
Yleiset kokoluokat verrattuna ISO 216-paperikokoihin (esim. A4). (koot ovat millimetreinä)

PCI/AGP/PCI-e -paikkojen enimmäismäärä

muokkaa

ATX-yhteensopivissa koteloissa:

StandardiMäärä
ATX7
MicroATX4
FlexATX3
Mini-DTX/DTX2
Mini-ITX1

Kuvia erilaisista kokoluokista

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Niemi, Jukka: Tietokonekoteloiden ihmeellinen maailma. MikroBitti, lokakuu 2004, 21. vsk, nro 10, s. 51-55. Sanoma Magazines Finland Oy. ISSN 0781-2078.
  • Intelin virallinen kokoluokkasivusto

Viitteet

muokkaa