Kiiviköynnös

Pääartikkeli: Kiivihedelmä

Kiivin hedelmä on hieman kananmunaa isompi ruskea hedelmä. Se on soikion muotoinen, ja sitä ympäröi ohut karvainen kuori. Erittäin makea hedelmäliha on helakanvihreä ydinosaa lukuun ottamatta, jossa se on valkoista. Siemenet ovat pieniä, hennosti purppuranvärisiä ja ympäröivät valkeaa hedelmälihaa.

Kiinasta kasvin siemenet toi vuonna 1906 Uuteen-Seelantiin Isabel Fraser.^[2] Vuonna 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Lajin kaupallinen tuotanto kehittyi 1940-luvulla. Uudesta-Seelannista hedelmät tuotiin Eurooppaan, jossa sitä on saanut 1970-luvulta saakka. Nimi juontaakin juurensa Uuden-Seelannin kansallislintuun kiiviin, jota hedelmä muistuttaa.^[3]

Kiiviä voi myös kasvattaa itse huonekasvina. Siemeniä saa vaikkapa kaupassa myytävistä hedelmistä.Ennen kylvöä on kuitenkin muistettava, että kiivin siemeniä on vähän aikaa lioitettava haaleassa vedessä, jotta kaikki hedelmäliha irtoaisi siemenistä. Kiivin siemenet tarvitsevat yleensä myös viikon kylmäkäsittelyn jääkaapissa, jotta siemenet itäisivät. Kylvä siemenet tavalliseen kostutettuun kylvömultaan mullan pinnalle, peitä ohuesti mullalla ja sulje ruukku muovipussiin, johon on painettu ilmareikiä neulalla. Vie kylvös johonkin hajavaloiseen paikkaan n. 23–24 °C:n lämpötilaan. Siemenet itävät 1–2 viikon sisällä. Kun siemenet ovat itäneet, niin siirrä taimet varovasti omiin ruukkuihinsa.

• Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kiivi (Actinidia deliciosa)