Jamie Foxx

Ennen elokuvauraansa Foxx esiintyi stand up -koomikkona sekä näytteli televisiossa. Vuosina 1991–1994 hän kuului sketsisarjan Irviöt (In Living Color) esiintyjiin muun muassa Jim Carreyn kanssa. Myöhemmin Foxx näytteli myös omassa tilannekomediasarjassaan The Jamie Foxx Show, jota esitettiin The WB Television Network -kanavalla vuosina 1996–2001.^[1][2][3]

Foxx teki elokuvadebyyttinsä vuonna 1992 komediaelokuvassa Toys, jonka pääosaa esitti Robin Williams. Ensimmäinen draamaelokuva, jossa hän esiintyi, oli vuonna 1999 ensi-iltansa saanut Oliver Stonen ohjaama Minä päivänä tahansa. Hänen roolinsa elokuvassa on amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Willie Beamen. Varsinaisen läpimurtonsa elokuvanäyttelijänä Foxx teki vuonna 2004 elokuvien Collateral – väärä aika, väärä paikka ja Ray myötä. Ensiksi mainitussa hän esitti taksikuski Maxia ja jälkimmäisessä muusikko Ray Charlesia.^[1][4]

Foxx esiintyi neljässä vuonna 2004 ilmestyneessä elokuvassa ja oli kolmesta niistä ehdolla Golden Globen saajaksi vuoden 2005 gaalassa, kategorioissa paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa (Ray), paras miessivuosa (Collateral) ja paras miespääosa televisioelokuvassa tai minisarjassa (Stanley Williamsin rooli televisioelokuvassa Redemption). Hän sai palkinnon ensiksi mainitussa kategoriassa. Foxxin menestys jatkui Oscar-gaalassa, jossa hän sai parhaan miespääosan Oscarin suorituksestaan elokuvassa Ray.^[1][5] Hän oli kolmas kyseisen palkinnon saanut afroamerikkalainen Sidney Poitierin ja Denzel Washingtonin jälkeen. Hän oli ehdolla myös parhaan miessivuosan Oscarin saajaksi (Collateral) ja oli näin kautta aikain kymmenes molemmissa kategorioissa samana vuonna ehdolla ollut näyttelijä.^[3]

Eniten lipputuloja on Foxxin elokuvista kerännyt heinäkuuhun 2011 mennessä huhtikuussa 2011 ilmestynyt animaatioelokuva Rio. Hän on tuossa elokuvassa kanarialintu Nicon äänenä.^[6][7] Hänen muita vuoden 2004 jälkeisiä elokuviaan ovat muun muassa Miami Vice ja Dreamgirls vuodelta 2006. Samannimiseen televisiosarjaan perustuvassa Miami Vicessa Foxx esittää Ricardo ”Rico” Tubbsia ja 1980-luvun alun musikaaliin perustuvassa Dreamgirlsissä manageri Curtis Tayloria.^[1]

Foxx sai vuonna 2007 tähden Hollywood Walk of Famelle.^[8]Vuonna 2023 hän joutui selittelemään mediassa antamiaan juutalaisvastaisia kommenttejaan.^[9]

Foxx on näyttelemisen ohella tehnyt uraa myös laulajana. Hänen ensimmäinen albuminsa Peep This ilmestyi vuonna 1994. Hänen laulajanuransa lähti nousuun kymmenen vuotta myöhemmin, kun hän esiintyi rap-artisti Twistan vuonna 2003 julkaistulla singlellä ”Slow Jamz” yhdessä Kanye Westin kanssa.^[10] Single nousi helmikuussa 2004 viikoksi Billboard Hot 100 -listan kärkeen Yhdysvalloissa.^[11][12] Hän on vieraillut yli kymmenen eri artistin, muun muassa Kanye Westin, 50 Centin, Diddyn ja Snoop Doggin albumeilla.^[13] Kanye Westin single ”Gold Digger”, jolla Foxx esiintyi, oli vuonna 2005 kymmenen viikkoa Billboardin singlelistan kärjessä.^[14] Kappale oli vuonna 2006 ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi kategoriassa vuoden äänite ja palkittiin kategoriassa paras sooloartistin rap-esitys.^[15][16]

Joulukuussa 2005 Foxx julkaisi toisen sooloalbuminsa Unpredictable, joka oli tammi-helmikuussa 2006 kolme viikkoa Yhdysvaltain Billboard 200 -albumilistan kärjessä. Albumia myytiin Yhdysvalloissa lopulta kaksinkertaista platinaa, yli kaksi miljoonaa kappaletta. Foxxista tuli Frank Sinatran, Bing Crosbyn ja Barbra Streisandin jälkeen neljäs näyttelijä-laulaja, joka on saanut Oscarin näyttelemisestä ja jonka levy on noussut Yhdysvaltain albumilistan kärkipaikalle.^{[1][17][18][19]}

Foxx oli ehdolla vuoden 2006 Grammy-gaalassa kategoriassa paras mieslaulajan R&B-esitys kappaleella ”Creepin'”, joka julkaistiin Luther Vandrossin tribuuttialbumilla So Amazing: An All-Star Tribute to Luther Vandross, ja vuoden 2007 gaalassa kategorioissa paras R&B-esitys duolta tai yhtyeeltä (”Love Changes”, esitys Mary J. Bligen kanssa), paras R&B-albumi, paras rap-esitys duolta tai yhtyeeltä (”Georgia”, esitys Ludacrisin ja Field Mobin kanssa) ja paras räppäystä ja laulua yhdistävä esitys (”Unpredictable”, esitys Ludacrisin kanssa).^{[20][21][22][23]}

Foxxin kolmas albumi Intuition julkaistiin vuonna 2008 ja neljäs albumi Best Night of My Life vuonna 2010. Intuition, jota myytiin Yhdysvalloissa platinalevyyn oikeuttava määrä, ylsi Billboard 200 -listalla korkeimmillaan sijalle kolme ja Best Night of My Life korkeimmillaan sijalle kuusi.^[18][24] Hänet palkittiin vuoden 2010 Grammy-gaalassa kategoriassa paras R&B-esitys duolta tai yhtyeeltä (”Blame It”, esitys T-Painin kanssa), minkä lisäksi hän oli ehdolla kategorioissa paras contemporary R&B-albumi (Intuition) ja paras R&B-kappale (”Blame It”).^[25]

Foxxilla on kaksi tytärtä, joista vanhempi on vuonna 1994 syntynyt Corinne. Hänen nuorempi tyttärensä syntyi 2009.^[18][26][27]

Albumit muokkaa

• Peep This (1994)
• Unpredictable (2005)
• Intuition (2008)
• Best Night of My Life (2010)

Singlet muokkaa

• The Unpredictable Tour (2006)
• The Blame It Tour (2009)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jamie Foxx.

• Jamie Foxx Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Jamie Foxxin verkkosivut (englanniksi)