Jacques Chaban-Delmas

Jacques Chaban-Delmas (7. maaliskuuta 1915 Pariisi, Ranska – 10. marraskuuta 2000 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen gaullistipoliitikko. Hän toimi Ranskan pääministerinä vuosina 1969–1972, jolloin Ranskan presidentin virkaa hoiti Georges Pompidou.

Jacques Chaban-Delmas
Ranskan pääministeri
20. kesäkuuta 1969 – 6. heinäkuuta 1972
Presidentti	Georges Pompidou
Edeltäjä	Maurice Couve de Murville
Seuraaja	Pierre Messmer
Henkilötiedot
Syntynyt	7. maaliskuuta 1915 Pariisi
Kuollut	10. marraskuuta 2000 (85 vuotta) Pariisi
Tiedot
Puolue	Union des Démocrates pour la République
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jacques Chaban-Delmas syntyi nimellä Jacques Delmas. Ranskan vastarintaliikkeessä hänet tunnettiin nimellä Chaban; toisen maailmansodan jälkeen hän muutti virallisesti nimensä Chaban-Delmasiksi.^[1] Vastarintaliikkeen prikaatikenraalina hän otti osaa Pariisin kansannousuun elokuussa 1944. Hän oli nuorin Ranskan kenraali sitten Napoleon I:n ajan.

Nuoruudessaan Chaban-Delmas oli radikaalipuolueen jäsen, mutta liittyi neljättä tasavaltaa vastustavaan gaullistipuolueeseen (RPF). Hän oli Ranskan liikenneministeri vuosina 1954–1955, puolustusministeri vuosina 1957–1958 ja kansalliskokouksen puhemies vuosina 1958–1969, 1978–1981 sekä 1986–1988. Lisäksi hän toimi Bordeaux’n pormestarina kahdeksan kautta vuosina 1947–1995.

Vuoden 1974 presidentinvaaleissa Chaban-Delmas oli gaullistipuolueen presidenttiehdokas ja sijoittui ensimmäisellä äänestyskierroksella kolmanneksi saatuaan 15,1 % äänistä. Tämä johtui pitkälti siitä, että useat gaullistipoliitikot, kuten Jacques Chirac, tukivat virallisesti toista ehdokasta Valéry Giscard d’Estaingiä, joka tulikin lopulta valituksi Ranskan presidentiksi.

Chaban-Delmas pelasi tennistä ja rugbyä ja voitti tenniksen nelinpelin seniorimestaruuden vuonna 1970.^[1]