Epakti (lat. epactae) on ajanlaskussa kuhunkin vuoteen liittyvä luku, joka osoittaa, kuinka monta vuorokautta vuoden ensimmäisenä päivänä oletetaan kuluneen edellisestä uudesta­kuusta.[1][2] Epaktia käytetään pääasiassa pääsiäisen ajankohdan laskemiseen. Kunkin vuoden epakti on tavallisimmin 11:n verran suurempi, joskus 19:n pienempi kuin edellisen vuoden, koska kalenterivuosi on 365 paitsi karkausvuosina 366 päivän pituinen, mutta 12 synodista kuukautta on noin 354–355 päivän pituinen.[3] Epaktin avulla lasketut kuun vaiheiden ajankohdat ovat kuitenkin vain ajanlaskussa käytettyjä likiarvoja; niiden todelliset päivämäärät saattavat poiketa epaktin avulla lasketuista jonkin verran.

Nimitys epakti johtuu kreikan kielen sanoista epakte' hèmera (επακτη ημερα), jotka tarkoittavat tarkoittaa lisättyä päivää.[1]

Kuukalenteri muokkaa

Epaktin avulla voidaan aurinko­kalenterin, esimerkiksi gregoriaanisen kalenterin päivämäärä muuntaa vastaavaksi päiväksi kuukalenterissa tai luni­solaarisessa kalenterissa.

Aurinkokalenterissa vuodessa on 365 paitsi karkausvuosina 366 päivää. Kuukalenterin vuodessa on 12 kuukautta, joissa on vuorotellen 30 ja 29 päivää; lunisolaarisissa kalentereissa lisätään vuoteen toisinaan kolmastoista kuukausi.

Jos aurinko- ja kuukalenterin mukainen vuosi joskus alkavat samana päivänä, seuraavana vuonna aurinkokalenterin vuosi alkaa 11 päivää myöhemmin kuin kuukalenterin ja sitä seuraavana 22 päivää myöhemmin.Näiden lisättyjen päivien lukumäärä on epakti, ja kun ne lisätään aurinkovuoden päivämäärään, saadaan sitä vastaava päivämäärä kuukalenterin mukaan. Kun näin laskettu epakti saa arvon 30 tai ylittää sen, kuukalenterissa vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi ja epaktista vähennetään 30. Jokaisen vuoden epakti on siis välillä 0...29.

Karkauspäivä pidentää sekä aurinko- että kuuvuotta, joten sitä ei oteta huomioon muille päivämäärille tehdyissä epaktilaskuissa.

Metonin 19 vuoden jakso muokkaa

Trooppinen vuosi on noin 365¼ vuorokautta, kun taas synodinen kuukausi on keskimäärin hieman pidempi kuin 29½ vuorokautta. Kumpikaan näistä luvuista ei ole kokonaisluku. Mutta jo kauan on tiedetty, että 19 trooppista vuotta on kutakuinkin yhtä pitkä kuin 235 synodista kuukautta. Tätä 19 vuoden jaksoa sanotaan Metonin jaksoksi, ja se voi kestää 6 939 tai 6 940 vuorokautta riippuen siitä, sisältyykö siihen neljä vai viisi karkauspäivää.

Tämän 19-vuotisen jakson kuluttua kuun vaiheet sattuvat yleensä samoiksi vuoden päiviksi, minkä vuoksi myös epaktit toistuvat 19 vuoden välein samassa järjestyksessä. Kuitenkin 19 × 11 = 209, eikä tämä tulo ole jaollinen 30:llä vaan sen jakojäännös 30:llä jaettaessa on 29. Siksi tämän jakson lopussa epaktia joudutaan korjaamaan termillä +1, jotta uuden Metonin jakson epaktit olisivat samat kuin 19 vuotta aikaisemmin. Tätä korjaus­termiä sanotaan "kuun hypyksi" (lat. saltus lunae). Vuoden järjestys­lukua 19-vuotisessa Metonin jaksossa sanotaan kultaiseksi luvuksi.

Gregoriaaninen kalenteri ja Liliuksen epaktit muokkaa

Kun gregoriaaninen kalenteri vuonna 1582 otettiin käyttöön, korjattiin myös taulukoita, joiden avulla pääsiäisen ajankohta juliaanisessa kalenterissa oli siihen saakka laskettu. Gregori­aanisessa kalenterissa epaktit määräytyvät Aloysius Liliuksen alun perin laatimien, hieman muokattujen sääntöjen mukaan.[4] Vanhoihin oletuksiin kuun vaihteiden ajankohdista tehtiin seuraavat korjaukset:

  • "aurinkoyhtälö", jonka mukaisesti epaktista vähennetään 1:llä silloin, kun gregori­aanisesta kalenterissa vuosisadan vaihteessa jätetään karkauspäivä pois (3 kertaa 400 vuodessa)
  • "kuuyhtälö", jonka mukaisesti epaktiin lisätään 1, mikä tehdään 8 kertaa 2 500 vuoden aikana; näistä 7 kertaa 300 vuotta edellisen kerran jälkeen ja kahdeksas kerta 400 vuotta edellisen kerran jälkeen).

"Aurinkoyhtälö" perustuu muutoksiin, jotka gregoriaanisessa kalenterinuudistuksessa tehtiin, jotta kalenterivuosi keskimäärin olisi mahdollisimman tarkoin trooppisen vuoden pituinen. "Kuuyhtälö" määräytyi vuosisatojen kuluessa kertyneiden havaintojen perusteella, joiden mukaan Kuu liikkuu hieman nopeammin kuin aikaisemmissa kuukalentereissa oli oletettu. Vuoden 1582 aikoihin jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön, voitiin jo todeta, että siihen aikaan uusikuu ja täysikuu sattuivat hieman yli neljä vuorokautta aikaisemmin kuin niiden olisi pitänyt sattua vanhojen, Metonin jaksoon perustuvien taulukoiden mukaan.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Epact

Uudenkuun ajankohdat eri vuosina muokkaa

Laskettaessa kuun vaiheiden tai pääsiäisen ajankohta epaktien avulla oletetaan, että vuoden kunakin päivänä on uusikuu sellaisina vuosina, joiden epakti on merkitty kunkin päivämäärän kohdalle seuraavaan taulukkoon:

päivätammi­kuuhelmi­kuumaalis­kuuhuhti­kuutouko­kuukesä­kuuheinä­kuuelo­kuusyys­kuuloka­kuumarras­kuujoulu­kuu
1*29*2928272625, 2423222120
2292829282726252322212019
3282728272625, 24242221201918
4272627262523232120191817
52625, 242625, 242422222019181716
6252325232321211918171615
7242224222220201817161514
8232123212119191716151413
9222022202018181615141312
10211921191917171514131211
11201820181816161413121110
1219171917171515131211109
131816181616141412111098
14171517151513131110987
1516141614141212109876
161513151313111198765
171412141212101087654
1813111311119976543
1912101210108865432
2011911997754321
211081088664321*
229797755321*29
23868664421*2928
2475755331*292827
256464422*29282726
2653533112928272625
2742422**28272625, 2424
283131129292726252323
2922**28282625, 24242222
3011292927272523232121
31**2826242220

Taulukko muodostetaan siten, että tammikuun 1. päivän kohdalle merkitään luku 0 (jonka sijasta nollan merkkinä usein käytetään asteriskia, *[5]), 2. päivän kohdalle luku 29 ja siitä lähtien edelleen jokaiselle vuoden päivälle yhtä pienempi luku kuin edelliselle päivälle, paitsi kun luku on nolla, jolloinseuraavalle päivälle merkitään 29. Kun kuukalenterissa kuitenkin joka toinen kuukausi on 29-päiväinen, merkitään luvut 25 ja 24 joka toinen kerta saman päivän kohdalle, ei kuitenkaan joulukuun lopussa.[5]

Kuukalenterin mukainen eli lunaarinen kuukausi alkaa taulukosta saatuna päivänä. Täydenkuun oletetaan olevan tällöin alkavan kuukauden 14. päivänä.[5]

Esimerkiksi vuoden 2016 epakti on 21. Niinpä epakti­laskuissa vuonna 2016 oletetaan uudenkuun olevan yllä­olevan taulukon mukaisesti 10. tammikuuta, 8. helmikuuta, 10. maaliskuuta, 8. huhtikuuta, 8. toukokuuta, 6. kesäkuuta, 6. heinäkuuta, 4. elokuuta, 3. syyskuuta, 2. lokakuuta, 1. marraskuuta, 30. marraskuuta ja 30. joulukuuta. Kun lunaarinen kuukausi alkaa 10. maaliskuuta, tämän kuukauden laskennallinen täysikuu, jonka mukaan pääsiäinen määräytyy, on kyseisen kuukauden 14. päivänä eli 23. maaliskuuta. Kuten edellä todettiin, nämä kuitenkin ovat vain kuitenkin vain kalenteri­laskuissa käytettyjä likiarvoja. Todellisuudessa vuonna 2016 vain tammi- ja helmikuun uudetkuut sattuvat edellä ilmoitetuiksi päivä­määriksi, maaliskuusta lähtien ne ovat 1–2 päivää aikaisemmin. [6]

Eri vuosien epaktit muokkaa

Seuraavaan taulukkoon on merkitty vuosien 1900-2099 kultaiset luvut ja epaktit.[7] Lisäksi siihen on merkitty kevätpäiväntasausta seuraavan täyden­kuun laskennallinen ajan­kohta, jota seuraava sunnuntai on pääsiäis­sunnuntai.

VuodetKultai­nen lukuEpaktiTäyden­kuun lasken­nal­linen ajan­kohta
1900191919381957197619952014203320522071209012914. huhtikuuta
190119201939195819771996201520342053207220912103. huhtikuuta
1902192119401959197819972016203520542073209232123. maaliskuuta
190319221941196019791998201720362055207420934211. huhtikuuta
1904192319421961198019992018203720562075209451331. maaliskuuta
1905192419431962198120002019203820572076209562418. huhtikuuta
19061925194419631982200120202039205820772096758. huhtikuuta
1907192619451964198320022021204020592078209781628. maaliskuuta
1908192719461965198420032022204120602079209892716. huhtikuuta
190919281947196619852004202320422061208020991085. huhtikuuta
1910192919481967198620052024204320622081111925. maaliskuuta
191119301949196819872006202520442063208212013. huhtikuuta
191219311950196919882007202620452064208313112. huhtikuuta
1913193219511970198920082027204620652084142222. maaliskuuta
191419331952197119902009202820472066208515310. huhtikuuta
1915193419531972199120102029204820672086161430. maaliskuuta
1916193519541973199220112030204920682087172517. huhtikuuta
19171936195519741993201220312050206920881867. huhtikuuta
1918193719561975199420132032205120702089191727. maaliskuuta

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Annukka Aikio: ”epakti”, Uusi sivistyssanakirja, s. 187. Otava, 1973. ISBN 951-1-00945-1.
  2. O. Pedersen, G. V. Coyne (ed.): ”The Ecclesiastical Calendar and the Life of the Church”, The Gregorian Reform of the Calendar: Proceedings of the Vatican conference to commemorate its 400th anniversary, s. 39-40. Vatikaani: Specola Vaticana, 1983. Teoksen verkkoversio.
  3. Canon II de Epactis et Noviluniis (Gregoriaanisen kalenterin II kaanon, latinalainen alkuteksti sekä ranskan- ja englanninkieliset käännökset) henk-reints.nl.
  4. Gregorian Reform of the Calendar NASA Astrophys Data System.
  5. a b c ”Epacts, Indication of new moons”, Catholic Encyclopedia, 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.
  6. Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän. Helsingin yliopisto, 2015. ISSN 1239-1654.
  7. ”Epacts, How to find the epact”, Catholic Encyclopedia, , 5. osa (Diocese–Fathers). New York: Robert Appleton Company, 1909. Teoksen verkkoversio.