Egeanmeren saaret
Egeanmeren saaret (kreik. Νησιά Αιγαίου, Nisiá Aigaíou; turk. Ege Adaları) on joukko Kreikalle kuuluvia saaria Egeanmeressä ja yksi Kreikan historiallis-maantieteellisistä alueista. Laajasti ottaen Egeanmeren saariin voidaan lukea myös Turkille kuuluvat Egeanmeressä sijaitsevat saaret, joista suurimmat ovat Imbros (Gökçeada) ja Tenedos (Bozcaada).
| Egeanmeren saaret | |
|---|---|
| Νησιά Αιγαίου | |
 Satelliittikuva Egeanmeren alueesta ja saarista. | |
.svg) | |
| Merialue | Välimeri |
| Vesialue | Egeanmeri |
| Suurin saari | Kreeta |
| Muita saaria | Euboia, Lesbos, Ródos, Chíos |
| Pinta-ala | noin 17 000 km² |
| Valtio | |
| Valtio |  Kreikka |
| Alue | Pääosin: Pohjois-Egean saaret Etelä-Egean saaret Kreeta |
| Väestö | |
| Väkiluku | noin 1 440 000 (2011) |
| Tärkein kieli | kreikka |
Egeanmeren saaret sijaitsevat Manner-Kreikan itäpuolella Manner-Kreikan ja Vähän-Aasian (Turkin) välissä. Egeanmeren ja koko Kreikan suurimmat saaret ovat Kreeta ja Euboia. Niitä ei kuitenkaan aina lueta varsinaisiksi Egeanmeren saariksi paitsi kokonsa puolesta myös siksi, että ne sijaitsevat merialueen laidoilla. Egeanmeren muut pienemmät saaret on vanhastaan jaettu kahteen ryhmään, merialueen keskelle kehämäisesti sijoittuviin Kykladeihin (Kykládes) sekä eri puolilla näiden ympärillä hajanaisesti sijaitseviin Sporadeihin (Sporádes). Nykyään Sporadeilla viitataan kuitenkin yleensä lähinnä Pohjoisiin Sporadeihin.
Egeanmeren saarten väkiluku on yhteensä noin 1 440 000 (vuonna 2011).[1] Egeanmeren saarten lisäksi Kreikan saaristoon kuuluvat Manner-Kreikan länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat Jooniansaaret.
Saariryhmät muokkaa
Nykyisin Egeanmeren saaret jaetaan seitsemään saariryhmään, jotka ovat (pohjoisesta etelään):[2]
- Pohjoisen Egean saaret
- (Pohjoiset) Sporadit
- Euboia ja sen ympäristön saaret
- Argo-Saroniset saaret
- Kykladit
- Dodekanesia (Eteläiset Sporadit)
- Kreeta ja sen ympäristön saaret
Suurimmat saaret muokkaa
Egeanmeren saarten 20 pinta-alaltaan suurinta Kreikalle kuuluvaa saarta ovat:
| Saari | Saariryhmä | Väkiluku (2011) | Pinta-ala (km²) | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Kreeta (Kríti) | 622 913 | 8 303,00 | |
| 2 | Euboia (Évia) | 200 000 | 3 580,00 | |
| 3 | Lesbos (Lésvos) | Pohjoisen Egean saaret | 86 436 | 1 636,00 |
| 4 | Ródos | Dodekanesia | 115 490 | 1 401,46 |
| 5 | Chíos | Pohjoisen Egean saaret | 51 390 | 842,80 |
| 6 | Sámos | Pohjoisen Egean saaret | 32 973 | 477,94 |
| 7 | Límnos | Pohjoisen Egean saaret | 16 992 | 476,29 |
| 8 | Náxos | Kykladit | 17 930 | 429,79 |
| 9 | Thásos | Pohjoisen Egean saaret | 13 765 | 379,00 |
| 10 | Ándros | Kykladit | 9 221 | 379,21 |
| 11 | Kárpathos | Dodekanesia | 6 181 | 300,15 |
| 12 | Kos | Dodekanesia | 33 388 | 287,61 |
| 13 | Ikaría | Pohjoisen Egean saaret | 8 423 | 255,32 |
| 14 | Skýros | Sporadit | 2 994 | 206,93 |
| 15 | Páros | Kykladit | 13 715 | 196,31 |
| 16 | Tínos | Kykladit | 8 636 | 194,59 |
| 17 | Samothráki | Pohjoisen Egean saaret | 2 859 | 178,00 |
| 18 | Mílos | Kykladit | 4 977 | 158,40 |
| 19 | Kéa | Kykladit | 2 446 | 131,69 |
| 20 | Amorgós | Kykladit | 1 971 | 121,46 |
Katso myös:
Hallinnollinen jako muokkaa
Kreikalle kuuluvat Egeanmeren saaret kuuluvat hallinnollisesti seitsemään eri alueeseen. Suurin osa saarista kuuluu Pohjois-Egean saarten tai Etelä-Egean saarten alueeseen, jotka kuuluvat Egean hajautetun hallinnon alueeseen. Kreeta muodostaa oman alueensa, Kreetan alueen. Argo-Saroniset saaret kuuluvat Attikan alueeseen, Euboia ja Skýros Keski-Kreikan alueeseen, muut Sporadit Thessalian alueeseen ja osa Pohjoisen Egean saarista Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen.[1]
Kreikan NUTS-aluejaossa suurin osa saarista kuuluu NUTS 1 -alueeseen nimeltä Egean saaret, Kreeta.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Greek islands Visit Greece. Viitattu 3.8.2015.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Egeanmeren saaret Wikimedia Commonsissa
