Commerzbank
Commerzbank AG[3] on Saksan toiseksi suurin pankki (1. Deutsche Bank). Sen varallisuus on 615,2 miljardia euroa[2]. Commerzbankin osakkeella käydään kauppaa Frankfurtin pörssissä, jonka DAX-indeksiin se kuuluu.
| Commerzbank AG | |
|---|---|
.svg){kind=small} | |
| Yritysmuoto | pörssiyhtiö |
| Osake | FWB: CBK |
| ISIN | DE000CBK1001 |
| Perustettu | 26. helmikuuta 1870 |
| Toimitusjohtaja | Martin Blessing |
| Puheenjohtaja | Klaus-Peter Müller |
| Kotipaikka |  Frankfurt am Main, Saksa |
| Toiminta-alue | Saksa, Eurooppa |
| Toimiala | Vähittäis- ja liikepankkitoiminta, kiinteistökehitys |
| Tuotteet | Rahoituspalvelut, kiinnitykset |
| Liikevaihto | 7,879 mrd. euroa (2007[1]) |
| Liikevoitto |  2,513 mrd. euroa (2007[1]) |
| Tilikauden tulos | 1,917 mrd. euroa (2007[1]) |
| Henkilöstö | 41 600[2] |
| Tytäryhtiöt | Eurohypo |
| Kotisivu | commerzbank.de |
Commerzbank ajautui ongelmiin tarjouduttuaan elokuussa 2008 ostamaan 9,8 miljardilla (laski myöhemmin 5,1 miljardiin[4]) eurolla Allianzilta Dresdner Bankin, jonka 1 074 Saksan konttorin verkoston se näki houkuttelevana.[5] Kokonaan osakevaihdolla toteutettavan kaupan jälkeen Allianz omistaisi noin 30 prosenttia Commerzbankista[6]. Hintaa pidettiin tuoreeltaan liian kovana. Vaikka se puolittuikin pankkisektorin alamäen myötä[4], niin sama finanssikriisi heikensi Commerzbankin toimintakykyä vielä enemmän.
8. tammikuuta 2009 umpikujaan ajautunut Commerzbank jouduttiinkin kansallistamaan osittain[4]. Saksan valtio ottaa pankista haltuunsa 25 prosentin osuuden (ei kuitenkaan äänioikeutta) vastineeksi 10 miljardin euron pääomaruiskeesta[4][7]. SPD-puheenjohtaja Franz Münteferingin mielestä kyse ei ole kansallistamisesta ja toteaa, että valtio aikoo olla mukana vain lyhytaikaisesti[8]. Commerzbankia oli tuettu jo kuukautta aikaisemmin 8,2 miljardilla eurolla ja 15 miljardin euron lainatakauksella[4]. Commerzbank omisti 8. tammikuuta 2009 Dresdner Bankista 60 prosenttia, ja loppuosa on tarkoitus lunastaa kuun lopussa.[4]
Commerzbankin oma investointipankkitoiminta aiheutti vuosina 2002–2004 650 miljoonan euron tappiot, jonka johdosta liiketoimintayksikkö Commerzbank Securities lakkautettiin.[5]
Yrityksen päämaja, 258,7 metriä (300,1 metriä antenneineen) korkea Commerzbank Tower valmistui 1997. Se oli valmistuttuaan aina vuoteen 2004 asti Euroopan korkein pilvenpiirtäjä. Aikaisempi korkein rakennus oli samaten Frankfurt Am Mainissa sijaitseva Messeturm (257 m).[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Annual Report 2007 (pdf) Commerzbank. Arkistoitu 22.11.2008. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Group Information Commerzbank. Arkistoitu 13.11.2008. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ FWB: CBK
- ↑ a b c d e f Saksan toiseksi suurin pankki kansallistetaan osittain YLE Uutiset. 9.1.2009. Viitattu 9.1.2009.
- ↑ a b Miedema, Douwe & Dmitracova, Olesya: Commerzbank Buy Threatens Dresdner Kleinwort Future Reuters. 29.8.2008. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Robinson, Gwen: Dresdner deal raises concerns Financial Times. 2.9.2008. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Maushagen, Peter & Steitz, Christoph: UPDATE 3-Germany takes 25 pct stake in Commerzbank for cash 8.1.2009. Reuters. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Kirschbaum, Erik: German govt not nationalising Commerzbank-SPD head 8.1.2009. Reuters. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Fommerzbank Tower, Frankfurt/Main SkyscraperPage.com. Viitattu 9.1.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa