Chris Chelios
Chris Chelios (alk. Christos Kostas Tselios, s. 25. tammikuuta 1962 Chicago, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen uransa lopettanut jääkiekkopuolustaja. Hän on voittanut pitkän uransa aikana monia palkintoja ja on yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä yhdysvaltalaisista jääkiekkoilijoista. Chelios lopetti uransa 48-vuotiaana, ja hän on toiseksi vanhin NHL:ssä pelannut pelaaja.[1]
| Chris Chelios | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. tammikuuta 1962 Chicago, Illinois |
| Kansalaisuus |  Kreikka |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Cherrios, Cheli |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 186 cm |
| Paino | 86 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1983–2010 |
| Seurat | Montreal Canadiens Chicago Blackhawks Detroit Red Wings Atlanta Thrashers |
| NHL-varaus | 40. varaus, 1981 Montreal Canadiens |
| Hockey Hall of Fame | |
2013 | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  | |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset | |||
 Hopeaa | Salt Lake City 2002 | jääkiekko | |
| Kanada-cup | |||
 Kultaa | World Cup 1996 | jääkiekko | |
| Hopeaa | Kanada-cup 1991 | jääkiekko | |
| Stanley Cup | ||
|---|---|---|
 | Montreal Canadiens | 1986 |
| Detroit Red Wings | 2002 |
| Detroit Red Wings | 2008 |
Cheliosin serkku on Jääkiekon SM-liigassakin pelannut Nikos Tselios. Chrisin poika Dean Chelios pelasi viimeksi ECHL:aa Wichita Thunderin joukkueessa. Toinen poika Jake Chelios pelaa puolestaan KHL:ää Kunlun Red Starsin joukkueessa sekä Kiinan maajoukkueessa. Chrisin veli Steve Chelios pelasi yliopistouran jälkeen jääkiekkoa ECHL:ssa ja CHL:ssa.
Chelios pelasi urallaan NHL:ssä 266 pudotuspeliottelua, joka on NHL:n ennätys. Hän on myös kaikkien aikojen eniten runkosarjaotteluita pelannut puolustaja.[2][1] Lisäksi hän on eniten alivoimapisteitä tehnyt NHL-puolustaja 52 alivoimatehopisteellään.[3]
Ura
muokkaaChelios varttui Etelä-Kaliforniassa, jossa jääkiekko ei ollut kovin suosittu laji. Montreal Canadiens varasi Chelioksen NHL:ään vuoden 1981 varaustilaisuudessa. Ennen varatuksi tulemista, hän pelasi Moose Jaw Canucksissa, Saskatchewanin juniorisarjassa. Tämän jälkeen hän pelasi kaksi vuotta Wisconsin yliopistojoukkueessa, jonka jälkeen hänet varattiin. Hän pelasi ensimmäisen pelinsä Montrealissa heti ensimmäisenä kautena, hän pelasi 12 ottelua runkosarjassa ja 15 ottelua pudotuspeleissä.
Vuonna 1984 Chelios oli jo yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista ja hän pelasi NHL:n All-Stars ottelussa. Hänet valittiin myös NHL:n tulokkaiden tähdistöjoukkueeseen. Hän teki 64 pistettä 74 ottelussa, saman vuoden pudotuspeleissä hän teki 10 pistettä ja hänen tehotilastonsa oli +17. Kaudella 1985–1986 hän pelasi vain 41 peliä, mutta hän voitti Stanley Cupin, NHL:n mestaruuspalkinnon Montrealin kanssa.
Kaudella 1988–1989 Chelios pelasi ehkäpä uransa parhaan kauden. Hän teki 73 pistettä 80 ottelussa ja hänet valittiin NHL:n tähdistökentälliseen. Ja hän voitti parhaalle puolustajalle annettavan James Norris Memorial Trophyn. Seuraavalla kaudella hänet kaupattiin Chicago Blackhawksiin. Montreal sai vaihtokaupassa toisen kierroksen varausoikeuden ja legendaarisen Denis Savardin.
Ensimmäisellä kaudellaan Chicagossa Chelios pelasi normaalilla tasollaan tehden 64 pistettä ja hänet valittiin NHL:n kakkostähdistöön. Vaisumman kauden jälkeen hän teki 73 pistettä kaudella 1992–1993 ja hän voitti taas parhaan puolustajan palkinnon. Vuonna 1996 hän voitti sen kolmannen kerran. Hän oli Chicagon kapteeni vuosina 1995–1999.
Vuonna 1999 37-vuotias Chelios kaupattiin Detroit Red Wingsin joukkueeseen. Chicagoon tuli puolestaan ruotsalainen Anders Eriksson sekä kaksi ensimmäisen kierroksen varausoikeutta.
Detroitissa kaudella 2002 Chelios teholukemat yli peräti +40, ja hänet valittiin NHL:n tähdistöotteluun. Hän saavutti myös olympiahopeaa Yhdysvaltain joukkueessa Salt Lake Cityn olympialaisissa ja hänet valittiin turnauksen tähditökentälliseen. Hänen kautensa kruunasi Stanley Cup voitto.
Chelios toimi Yhdysvaltain kapteenina vuosien 1998, 2002 ja 2006 olympialaisissa.
Elokuussa 2005 43-vuotias Chelios teki jatkosopimuksen Detroitin kanssa. Hänestä tuli tuolloin NHL:n vanhin aktiivipelaaja Igor Larionovin ja Mark Messierin lopetettua uransa. Toukokuussa 2006 hän jatkoi tuota sopimusta vielä vuodella. Chelioksesta tuli NHL:n historian toiseksi vanhin pelaaja 8. tammikuuta 2008. Häntä vanhempi on vain Gordie Howe, joka lopetti uransa 52-vuotiaana. Chelios olisi ohittanut Howen 1. helmikuuta 2014.[4]
Kaudella 2009–2010 Chelios pelasi AHL-seura Chicago Wolvesissa. Hän solmi maaliskuussa 2010 Atlanta Thrashersin kanssa sopimuksen, ja pelasi ensimmäisen pelinsä Atlantassa 11. maaliskuuta.[5]
Elokuussa 2010 Chelios ilmoitti lopettavansa uransa ja siirtyvänsä Detroit Red Wingsin organisaatioon neuvonantajaksi.[1] Heinäkuussa 2013 Chelios nimettiin Hockey Hall of Fame:n jäseneksi.
Uratilastot
muokkaa| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1981–82 | Wisconsinin yliopisto | WCHA | 43 | 6 | 43 | 49 | 50 | – | – | – | – | – | JMM | 7 | 1 | 2 | 3 | 10 | ||||||||||
| 1982–83 | Wisconsinin yliopisto | WCHA | 45 | 16 | 32 | 48 | 62 | – | – | – | – | – |  | |||||||||||||||
| 1983–84 | Yhdysvaltain maajoukkue | 60 | 14 | 35 | 49 | 58 | OK | 6 | 0 | 4 | 4 | 8 | ||||||||||||||||
| 1983–84 | Montreal Canadiens | NHL | 12 | 0 | 2 | 2 | 12 | 15 | 1 | 9 | 10 | 17 | ||||||||||||||||
| 1984–85 | Montreal Canadiens | NHL | 74 | 9 | 55 | 64 | 87 | 9 | 2 | 8 | 10 | 17 | KC | 6 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||
| 1985–86 | Montreal Canadiens | NHL | 41 | 8 | 26 | 34 | 67 | 20 | 2 | 9 | 11 | 49 |  | |||||||||||||||
| 1986–87 | Montreal Canadiens | NHL | 71 | 11 | 33 | 44 | 124 | 17 | 4 | 9 | 13 | 38 | ||||||||||||||||
| 1987–88 | Montreal Canadiens | NHL | 71 | 20 | 41 | 61 | 172 | 11 | 3 | 1 | 4 | 29 | KC | 5 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||
| 1988–89 | Montreal Canadiens | NHL | 80 | 15 | 58 | 73 | 185 | 21 | 4 | 15 | 19 | 28 |  |  | ||||||||||||||
| 1989–90 | Montreal Canadiens | NHL | 53 | 9 | 22 | 31 | 136 | 5 | 0 | 1 | 1 | 8 | ||||||||||||||||
| 1990–91 | Chicago Blackhawks | NHL | 77 | 12 | 52 | 64 | 192 | 6 | 1 | 7 | 8 | 46 | | |||||||||||||||
| 1991–92 | Chicago Blackhawks | NHL | 80 | 9 | 47 | 56 | 245 | 18 | 6 | 15 | 21 | 37 | KC | 8 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||
| 1992–93 | Chicago Blackhawks | NHL | 84 | 15 | 58 | 73 | 282 | 4 | 0 | 2 | 2 | 14 | | | ||||||||||||||
| 1993–94 | Chicago Blackhawks | NHL | 76 | 16 | 44 | 60 | 212 | 6 | 1 | 1 | 2 | 8 | MM | |||||||||||||||
| 1994–95 | EHC Biel | NLA | 3 | 0 | 3 | 3 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1994–95 | Chicago Blackhawks | NHL | 48 | 5 | 33 | 38 | 72 | 16 | 4 | 7 | 11 | 12 | | |||||||||||||||
| 1995–96 | Chicago Blackhawks | NHL | 81 | 14 | 58 | 72 | 140 | 9 | 0 | 3 | 3 | 8 | | | ||||||||||||||
| 1996–97 | Chicago Blackhawks | NHL | 72 | 10 | 38 | 48 | 112 | 6 | 0 | 1 | 1 | 8 | | MC | 7 | 0 | 4 | 4 | 10 | |||||||||
| 1997–98 | Chicago Blackhawks | NHL | 81 | 3 | 39 | 42 | 151 | – | – | – | – | – | OK | 4 | 2 | 0 | 2 | 2 | ||||||||||
| 1998–99 | Chicago Blackhawks | NHL | 65 | 8 | 26 | 34 | 89 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1998–99 | Detroit Red Wings | NHL | 10 | 1 | 1 | 2 | 4 | 10 | 0 | 4 | 4 | 14 | ||||||||||||||||
| 1999–00 | Detroit Red Wings | NHL | 81 | 3 | 31 | 34 | 103 | 9 | 0 | 1 | 1 | 8 | ||||||||||||||||
| 2000–01 | Detroit Red Wings | NHL | 24 | 0 | 3 | 3 | 45 | 5 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
| 2001–02 | Detroit Red Wings | NHL | 79 | 6 | 33 | 39 | 126 | 23 | 1 | 13 | 14 | 44 | | | OK | 6 | 1 | 0 | 1 | 4 | ||||||||
| 2002–03 | Detroit Red Wings | NHL | 66 | 2 | 17 | 19 | 78 | 4 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||||||
| 2003–04 | Detroit Red Wings | NHL | 69 | 2 | 19 | 21 | 61 | 8 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2004–05 | Motor City Mechanics | UHL | 23 | 5 | 19 | 24 | 25 | – | – | – | – | – | MC | 5 | 0 | 1 | 1 | 6 | ||||||||||
| 2005–06 | Detroit Red Wings | NHL | 81 | 4 | 7 | 11 | 108 | 6 | 0 | 0 | 0 | 6 | OK | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||
| 2006–07 | Detroit Red Wings | NHL | 71 | 0 | 11 | 11 | 34 | 18 | 1 | 6 | 7 | 12 | ||||||||||||||||
| 2007–08 | Detroit Red Wings | NHL | 69 | 3 | 9 | 12 | 36 | 14 | 0 | 0 | 0 | 10 | | |||||||||||||||
| 2008–09 | Detroit Red Wings | NHL | 28 | 0 | 0 | 0 | 18 | 6 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||||||
| Grand Rapids Griffins | AHL | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||||||||
| 2009–10 | Chicago Wolves | AHL | 46 | 5 | 17 | 22 | 24 | ? | ||||||||||||||||||||
| Atlanta Thrashers | NHL | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||||||||
| NHL yhteensä | 1651 | 185 | 763 | 948 | 2891 | 266 | 31 | 113 | 144 | 423 | aikuisten arvokisat | 53 | 4 | 17 | 21 | 40 | ||||||||||||
Muuta
muokkaaChelioksen vanhemmat ovat kreikkalaisia. Hänellä on Yhdysvaltojen kansalaisuuden lisäksi Kreikan kansalaisuus. Chelioksen vanhempien sukunimi oli alunperin Tselios. Chrisin isä Constantine on omistanut kreikkalaisen ravintolaketjun.[6][7][8][9]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Chris Chelios The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Chris Chelios Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c NHL:n ennätyspakki vahvisti: Peliura ohi Ilta-Sanomat. Arkistoitu 2.9.2010. Viitattu 1.9.2010.
- ↑ Career Playoff Leaders and Records for Games Played www.hockey-reference.com. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
- ↑ NHL Stats NHL.com. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Notebook: Chelios becomes second-oldest player redwings.nhl.com. 8.1.2008. Arkistoitu 9.1.2008. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
- ↑ [1]
- ↑ Ice is ice: Chelios hits the bobsled run again ESPN.com. 11.11.2004. Viitattu 9.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Our Greek Story ourstoryof.com. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Chris Chelios at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 9.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Chris Chelios www.hellenicaworld.com. Viitattu 9.9.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa| Edeltäjä: Ray Bourque Brian Leetch Paul Coffey | James Norris Memorial Trophyn voittaja 1989 1993 1996 | Seuraaja: Ray Bourque Ray Bourque Brian Leetch |
| Edeltäjä: Joe Sakic & Patrik Eliáš | NHL Plus/Minus Awardin voittaja 2002 | Seuraaja: Peter Forsberg & Milan Hejduk |
| Edeltäjä: Roberto Luongo | Mark Messier Leadership Awardin voittaja 2007 | Seuraaja: Mats Sundin |