Axel Olof Freudenthal -mitali

Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosittain jakama mitali

Axel Olof Freudenthal -mitali oli Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosina 1937–2007 jakama mitali. Se on nimetty tunnetun suomenruotsalaisen kielentutkijan ja svekomaanin Axel Olof Freudenthalin mukaan.[1][2]

Ainoa kultainen Freudenthal-mitali on myönnetty Elisabeth Rehnille. Hopeisia mitaleita on jaettu 16 ja pronssisia 29.[1]

Freudenthal-mitalistit muokkaa

Kultainen muokkaa

1994
Elisabeth Rehn

Hopeinen muokkaa

1937
Ernst Estlander
Wilhelm LundströmGöteborg (Fören För Svenskhetens Bevaranden puheenjohtaja)
Eric von RettigTurku
Sven Tunberg
Åbo Akademi(sai oikeuden hankkia yhden mitalin)
1938
Rafael CollianderTurku
1941
Nils KällströmRuotsi (Svenskfinl. Vännerin puheenjohtaja)
Max HanemanRuotsi
1942
John ÖsterholmTammisaari
1945
Ernst von BornPernaja
1946
Arvid Mörne
1948
Lars ÖsterbergTukholma
1950
Kurt AntellHelsinki
Albinus RingvallHoutskari
Karin SpoofTurku
1981, 75-vuotisjuhla
Erik AllardtHelsinki
Lars Erik TaxellTurku

Pronssinen muokkaa

1937
Gerhard HafströmRuotsi
1944
Julius ErikssonPietarsaari
1945
Edvin SundqvistVaasa
1975
Frank JernströmTammisaari
1976
Erik von FrenckellHelsinki
Kuno NymanHelsinki
Evald HäggblomAhvenanmaa
1981, 75-vuotisjuhla
Brage StenVaasa
Erik FordellKokkola
John ForsbergVaasa
Victor ProcopéHelsinki
Meta TorvaldsTurku
Levi UlfvensHelsinki
1984
Johannes VirolainenLohja
1986, 80-vuotisjuhla
Lars HuldénPorvoo
Ole JakobssonPietarsaari
Rafael ParoHelsinki
1988
Harry GranbergPorvoo lk
1992
Per-Henrik NymanPorvoo
Alf SnellmanPietarsaari
Jarl Olof TallqvistHelsinki
1995
Olle SirenLoviisa
1996
Jutta ZilliacusHelsinki
2006
Håkan Andersson
Christer Hummelstedt
Mikael Reuter
Benedict Zilliacus
Merete Mazzarella
2007
Henrik Cederlöf
Paavo Lipponen

Mitali muokkaa

Mitali perustettiin 12. joulukuuta 1936, kun Axel Olof Freudenthalin (1836–1911) syntymästä oli kulunut sata vuotta. Mitalia lyötiin kultaisena, hopeisena ja pronssisena. Mitali on pyöreä ja sen läpimitta on 55 millimetriä. Mitalissa on Axel Olof Freudenthalin kuva, nimi ja elinaika. Mitaliin on kuvattuna myös tyylitelty viikinkilaiva sekä riimukirjoituksena teksti Begrunda hövdingens gärning. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Gerda Qvist.[2]

Puolueen hallitus jakoi Freudenthal-mitalia palkintoperustelujen mukaan suomenruotsalaisuuden kannalta erityisen ansioituneille henkilöille. Se voitiin myöntää myös suomenruotsalaisen kulttuurielämän merkittävälle edustajalle tai erittäin ansioituneelle ulkomaan kansalaiselle.[2]

Keskustelu muokkaa

Freudenthal oli 1800-luvulla nousseen svekomaanisen liikkeen johtava ideologi. Hän tukeutui August Sohlmanin ajatukseen, että tšuudilaiseen rotuun kuuluvat suomalaiset edustivat henkiseltä kehitykseltään alempaa tasoa germaanikansoihin verrattuna. Hän nojautui myös Carl Säven esittämään oppiin, jonka mukaan ruotsalaisuus oli Suomessa länsimaisen kulttuurin etuvartioasema ”idän barbariaa” vastaan. Koska kansa eli kielensä mukana, täytyi ruotsinkielisten säilyäkseen säilyttää kielensä.[3]

Mitalia ei ole jaettu vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2013 perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö arvosteli mitalin jakamista blogissaan kysymällä, miten ”tunnetun rasistin nimellä voidaan jakaa mitalia?”[4] RKP:n viestintäpäällikkö Marcus Hagstrom kommentoi, että mitalia ei anneta rasismin edistämisestä, mutta koska väitteet rasistiyhteyksistä ja Freudenthalin rotuopista ovat tulleet mitalin yhteydessä yhä enemmän esille, on mitalin asemaa pohdittu puolueessa.[5]

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoi, että RKP ei enää jaa mitalia, koska vaikka Freudenthal olikin ansiokas kielentutkija, ”Freudenthalin mielipiteet olivat kyseenalaisia” ja RKP ei ”halua jakaa palkintoa, joka loukkaa ihmisiä”.[6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Högre utmärkelser på Sfp:s partidag sfp.fi. 31.5.2006. Arkistoitu . Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi) Lisäksi vuoden 2007 mitalit (2).
  2. a b c Reglemente för kommissionen för Svenska folkpartiets utmärkelser och statuter för Svenska folkpartiets utmärkelser (Internet Archive) sfp.fi. 2007. Arkistoitu 27.8.2011. Viitattu 3.8.2023. (ruotsiksi)
  3. Nygård, Toivo: Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välissä, s. 12. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1982. ISBN 951-678-826-2.
  4. Sirén, Stina: Sannf tar fram Freudenthal-kortet Svenska Yle. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
  5. Sirén, Stin: ”Vi delar inte ut medaljer för rasism” Svenska Yle. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
  6. Jokinen, Kalle: Niinistö sivalsi mitalilla – Haglund: ”Tyypillistä perussuomalaista” Iltalehti. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013.