Uusimaa (saaristolaivasto)

1700-luvun ruotsalainen sotalaivatyyppi

Uusimaa (ruots. Udema) oli yksi Ruotsin saaristolaivaston neljästä fregattityypistä.[1]

Runkorakenteeltaan matalat Uusimaa-luokan alukset muistuttivat jossain määrin vielä kaleereja. Muiden saaristofregattien tapaan myös Uusimaa-luokan alukset oli varustettu sekä purjeilla että airoilla. Soutajat istuivat aluksen kannella.[2]

Uusimaa-luokan aluksissa tykit oli aikaisemmista sotalaivoista poiketen sijoitettu vallankumouksellisesti aluksen keskilinjalle kiertolaveteille. Kaksiosaisen kiertolavetin olivat kehittäneet yhdessä kreivi Augustin Ehrensvärd, laivanrakentaja Fredrik Henrik af Chapman ja Ruotsin armeijan laivaston Tukholman-eskaaderin tykkimestari C. F. Aschling. Kiertolavetilla olleet tykit sopivat paremmin laivan avokannelle kuin tykkiporttien taakse. Haittapuolena oli, että tykeillä ammuttaessa soutajien oli siirryttävä syrjään.[2]

Alukset muokkaa

Pohjanmaan-luokan aluksia rakennettiin vain kolme kappaletta.[2]

Alusluokan mallialus rakennettiin Pommerissa 1760. Se sai nimekseen Gamla, joskin alusta kutsutaan usein pelkällä tyyppinimellä Udema. Alus oli 102 jalkaa pitkä ja sen syväys oli 5 jalkaa. Miehistöä aluksella oli ainoastaan 45 miestä.[3]

Pohjanmaa-luokan alukset[4]
NimiTelakkaValmistumisvuosiPoistumisvuosiPituus, jalkaaLeveys, jalkaaTykkejäHuomioita
Gamla (tunnetaan myös nimellä Udema)Stralsund176010211–12
TorborgTukholma17721212939
IngeborgTukholma177617901212912Upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 9.7.1790.[5]

Lähteet muokkaa

  • Johnsson, Raoul: Kustaa III ja suuri merisota. Taistelut Suomenlahdella 1788–1790.. Helsinki: John Nurmisen säätiö, 2010. (suomeksi)
  • Lappalainen, Jussi T.: Kuninkaan viimeinen kortti. Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (suomeksi)
  • Nikula, Oscar: Piirteitä Suomenlinnan historiasta – Bidrag till Sveaborgs Historia. osa II. Helsinki: Samfundet Ehrensvärd seura, 1933. (ruotsiksi)

Viitteet muokkaa

  1. Johnsson 2010, s. 53–54.
  2. a b c Lappalainen 2011, s. 39.
  3. Nikula 1933, s. 123.
  4. Nikula 1933, s. 364–365.
  5. Johnsson 2010, s. 62.