Kiinalaiset juhlapäivät

Suurinta osaa perinteisistä kiinalaisista juhlista (jié, perinteinen: 節; yksinkertaistettu: 节) vietetään kuukalenterin mukaan.

Kuukalenterin mukaiset juhlat muokkaa

Päivä	Nimi	Kiinal. nimi	Juhlatapoja
12.kuukauden 20 päivä	Uudenvuoden aatto	除夕 chúxī 大年夜 dàniányè	Asunnon siivoaminen, ovijumalien kuvien ripustaminen etuovelle, ilotulituksia, vähintään kymmenen ruokalajin perheateria
1.kuukauden 1.päivä	Kevätjuhla eli Kiinalainen uusivuosi	新年 xīnnián 春節 chūnjié 大年初一 dànián chūyī	Vuoden merkittävin juhla, jonka juhliminen kestää useita päiviä. Ilotulituksia, runsaita koristeluja, rahalahjoja ja sukulaisvierailuja.
1.kuukauden 15.päivä	Lyhtyjuhla	元宵節 yuánxiāojié	Lyhtykulkue ja leijonatanssi ensimmäisen täysikuun kunniaksi. Lähetetään lyhtyjä taivaalle ja vesistöihin. Lopettaa kiinalaisen uudenvuoden vieton.
2.kuukauden 2.päivä	Lohikäärme nostaa päätään eli Sinivihreän lohikäärmeen juhla	中和節 zhōnghéjié 龙抬头 lóngtáitóu 青龙節 qīnglóngjié	Vanhan maatalouskalenterin tapahtuman "Hyönteiset heräävät" aikoihin. Suursiivous. Juhlaruoat: pannukakut (chunping, 春饼) ja nuudelit.
3. kuukauden 3.päivä	Shangsi-juhla	上巳節 shàngsìjié	Naisten juhla 女儿节 nǚérjié
3. kuukauden 15.päivä	Hautojenlakaisujuhla	清明節 Qīngmíngjié	Esi-isille omistettu juhla, johon kuuluu mm. hautojen siivoaminen. Vuoden merkittävimpiä juhlia.
5.kuukauden 5.päivä	Lohikäärmeveneiden juhla	端午節 duānwǔjié	Lohikäärmevenekilpailut muinaisen runoilijan ja valtiomiehen Qu Yuanin (屈原 Qū Yuán) kunniaksi. Juhlaruoat: riisikääryleet (zongzi), keltainen riisiviini.
6.kuukauden 6.päivä	Pesu- ja tuuletuspäivä	洗晒節 xǐshàijié	Kirjat, liinavaatteet ja muu kangastavara asetetaan aurinkoon.
7.kuukauden 7.päivä	Seitsemien yö eli harakkajuhla	七夕 qīxī	Vanhan tarun mukaan taivaallisen keisarin tytär "Zhinü" (kutojatyttö, Vega) rakastui maalaispoikaan "Niulang"iin (paimenpoika, Altair), mutta tytön äiti ei hyväksynyt liittoa ja erotti rakastavaiset Linnunradalla. Harakat säälivät nuorta paria ja rukoilivat jumalatarta armahtamaan näitä. Tänä yhtenä yönä harakat muodostavat sillan Linnunradan yli, jotta rakastavaiset saavat tavata toisensa.
7. kuukauden 15.päivä	Henkien juhla	中元節 zhōngyuánjié	Kuolleiden muistopäivä, jolloin edesmenneille esi-isille annetaan muistolahjoja ja poltetaan paperirahaa.
8.kuukauden 15.päivä	Keskisyksyn juhla eli Kuujuhla	中秋節 zhōngqiūjié	Kuun katselu korkeilta paikoilta, perheateria, jossa juhlaruokana kuukakku. Vuoden merkittävimpiä juhlia.
9.kuukauden 9.päivä	Tuplayhdeksän juhla eli kaksinkertaisen yangin juhla	重陽節 /重阳节 chóngyángjié	Syysretki, vuorille kiipeäminen, haudoilla käynti, krysanteemien ihailu. Juhlajuomat: krysanteemiviini, krysanteemitee.
10.kuukauden 15.päivä	Henkijuhla eli Vesilyhtyjuhla	下元節 xiayuanjie	Auringon laskiessa kukanmuotoisia lyhtyjä laitetaan joen veteen, annetaan lahjoja kuolleiden hengille
12.kuukauden 8.päivä	Laba-juhla	腊八節 làbājié	Buddhan valaistumisen muistopäivä. Juhlaruoka: labacongee

Aurinkokalenterin mukaiset juhlat muokkaa

Päivä	Nimi	Kiinal. nimi	Juhlatapoja
Kirkas-kuulas n. 5. huhtikuuta	Puhtaan kirkkauden juhla (Hautojenlakaisupäivä)/surupäivä)	清明節 qīngmíngjié	Käydään haudoilla, jotka siivotaan, annetaan lahjoja kuolleille; kevätretki
Talvipäivänseisaus n. 21. joulukuuta	Keskitalven juhla	冬至 dōngzhì	Kiinalainen "kiitospäivä". Perhejuhla, muistetaan esi-isiä. Juhlaruoat: tangyuan, jiuniang.