Wiki Suomi 2024
SuomiDeutschEnglish

Kansainvälinen rikostuomioistuin

pysyvä kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin.

Kansainvälinen rikostuomioistuin
Nimi virallisilla kielillä:
  • المحكمة الجنائية الدولية (arabiaksi)
  • International Criminal Court (englanniksi)
  • Corte Penal Internacional (espanjaksi)
  • 国际刑事法院 (kiinaksi)
  • Cour pénale internationale (ranskaksi)
  • Международный уголовный суд (venäjäksi)
Kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltiot:   Ratifioinut   Allekirjoittanut
Kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltiot:
  Ratifioinut
  Allekirjoittanut
Perustettu17. heinäkuuta 1998
Tyyppituomioistuin
PäämajaHaag, Alankomaat
Jäsenet119 sopimusvaltiota
Viralliset kieletenglanti, ranska (työkielet); arabia, espanja, kiina, venäjä
PresidenttiPiotr Hofmański
Aiheesta muualla
Sivusto

ICC ei ole Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen, mutta toimii läheisessä yhteistyössä sen kanssa.[1]

Historia muokkaa

ICC:n rakennus Haagissa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin eli ICC perustettiin 17. heinäkuuta 1998 allekirjoitetulla perustamissopimuksella, Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöllä. Perussäännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa.

Rooman perussäännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopimusvaltiot luovuttavat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta. Sopimusvaltiot sopivat myös ICC:n toiminnan rahoituksesta.

ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. Se on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.

Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jonka perusteella se voi mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen toimia vapauttaakseen tuomioistuimen toimesta tai pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltain tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan. Lakia kutsutaan tämän takia myös Haagin valloituslaiksi.[2]

Myös luonnonsurmaa on ehdotettu lisättäväksi tuomioistuimen toimivaltaan, mutta toistaiseksi ympäristörikoksista voi rangaista vain, jos ne tapahtuvat nykyisin tunnustettujen rikosnimikkeiden sisällä.[3]

Rooman perussäännön sopimusvaltiot muokkaa

Allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot muokkaa

27. lokakuuta 2017 lähtien 123 valtiota on ratifioinut Rooman perussäännön tai liittynyt siihen.[4]

Valtio[4]AllekirjoitettuRatifioinut tai liittynytOtettu käyttöönArtikla 1:n asema[5]Artikla 2:n asema[6]Artikla 3:n asema[7]
 Afganistan—10. helmikuuta 20031. toukokuuta 2003———
 Albania18. heinäkuuta 199831. tammikuuta 20031. toukokuuta 2003———
 Andorra18. heinäkuuta 199830. huhtikuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Antigua ja Barbuda23. lokakuuta 199818. kesäkuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Argentiina8. tammikuuta 19998. helmikuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Australia9. joulukuuta 19981. heinäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Itävalta7. lokakuuta 199828. joulukuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratifioinut
 Bangladesh16. syyskuuta 199923. maaliskuuta 20101. kesäkuuta 2010———
 Barbados8. syyskuuta 200010. joulukuuta 20021. maaliskuuta 2003———
 Belgia10. syyskuuta 199828. kesäkuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Belize5. huhtikuuta 20005. huhtikuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Benin24. syyskuuta 199922. tammikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Bolivia17. heinäkuuta 199827. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Bosnia ja Hertsegovina17. heinäkuuta 199811. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Botswana8. syyskuuta 20008. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Brasilia7. helmikuuta 200020. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Bulgaria11. helmikuuta 199911. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Burkina Faso30. marraskuuta 199816. huhtikuuta 20041. heinäkuuta 2004———
 Kambodža23. lokakuuta 200011. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Kanada18. joulukuuta 19987. heinäkuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Kap Verde28. joulukuuta 200010. lokakuuta 20111. tammikuuta 2012———
 Keski-Afrikan tasavalta12. joulukuuta 19993. lokakuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Tšad20. lokakuuta 19991. marraskuuta 20061. tammikuuta 2007———
 Chile11. syyskuuta 199829. kesäkuuta 20091. syyskuuta 2009soveltaasoveltaa—
 Kolumbia10. joulukuuta 19985. elokuuta 20021. marraskuuta 2002———
 Komorit22. syyskuuta 200018. elokuuta 20061. marraskuuta 2006———
 Kongon demokraattinen tasavalta8. syyskuuta 200011. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Kongon tasavalta17. heinäkuuta 19983. toukokuuta 20041. elokuuta 2004———
 Cookinsaaret—18. heinäkuuta 20081. lokakuuta 2008———
 Costa Rica7. lokakuuta 19987. kesäkuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Norsunluurannikko30. marraskuuta 199815. helmikuuta 20131. toukokuuta 2013———
 Kroatia12. lokakuuta 199821. toukokuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratifioinut
 Kypros15. lokakuuta 19987. maaliskuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Tšekki13. huhtikuuta 199921. heinäkuuta 20091. lokakuuta 2009soveltaasoveltaa—
 Tanska25. syyskuuta 199821. kesäkuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Djibouti7. lokakuuta 19985. marraskuuta 20021. helmikuuta 2003———
 Dominica—12. helmikuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Dominikaaninen tasavalta8. syyskuuta 200012. toukokuuta 20051. elokuuta 2005———
 Itä-Timor—6. syyskuuta 20021. joulukuuta 2002———
 Ecuador7. lokakuuta 19985. helmikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 El Salvador—3. maaliskuuta 20161. kesäkuuta 2016soveltaasoveltaa—
 Viro27. joulukuuta 199930. tammikuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Fidži29. marraskuuta 199929. marraskuuta 19991. heinäkuuta 2002———
 Suomi7. lokakuuta 199829. joulukuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratifioinut
 Ranska18. heinäkuuta 19989. kesäkuuta 20001. heinäkuuta 2002——ratifioinut
 Gabon22. joulukuuta 199820. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Gambia4. joulukuuta 199828. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Georgia18. heinäkuuta 19985. syyskuuta 20031. joulukuuta 2003soveltaasoveltaa—
 Saksa10. joulukuuta 199811. joulukuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Ghana18. heinäkuuta 199820. joulukuuta 19991. heinäkuuta 2002———
 Kreikka18. heinäkuuta 199815. toukokuuta 20021. elokuuta 2002———
 Grenada—19. toukokuuta 20111. elokuuta 2011———
 Guatemala—2. huhtikuuta 20121. heinäkuuta 2012———
 Guinea7. syyskuuta 200014. heinäkuuta 20031. lokakuuta 2003———
 Guyana28. joulukuuta 200024. syyskuuta 20041. joulukuuta 2004———
 Honduras7. lokakuuta 19981. heinäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Unkari15. tammikuuta 199930. marraskuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Islanti26. elokuuta 199825. toukokuuta 20001. heinäkuuta 2002—soveltaa—
 Irlanti7. lokakuuta 199811. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Italia18. heinäkuuta 199826. heinäkuuta 19991. heinäkuuta 2002——ratifioinut
 Japani—17. heinäkuuta 20071. lokakuuta 2007———
 Jordania7. lokakuuta 199811. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Kenia11. elokuuta 199915. maaliskuuta 20051. kesäkuuta 2005———
 Etelä-Korea8. maaliskuuta 200013. marraskuuta 20021. helmikuuta 2003———
 Latvia22. huhtikuuta 199928. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Lesotho30. marraskuuta 19986. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Liberia17. heinäkuuta 199822. syyskuuta 20041. joulukuuta 2004———
 Liechtenstein18. heinäkuuta 19982. lokakuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Liettua10. joulukuuta 199812. toukokuuta 20031. elokuuta 2003soveltaasoveltaa—
 Luxemburg13. lokakuuta 19988. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Pohjois-Makedonia7. lokakuuta 19986. maaliskuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Madagaskar18. heinäkuuta 199814. maaliskuuta 20081. kesäkuuta 2008———
 Malawi2. maaliskuuta 199919. syyskuuta 20021. joulukuuta 2002———
 Malediivit—21. syyskuuta 20111. joulukuuta 2011———
 Mali17. heinäkuuta 199816. elokuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Malta17. heinäkuuta 199829. marraskuuta 20021. helmikuuta 2003soveltaasoveltaa—
 Marshallinsaaret6. syyskuuta 20007. joulukuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Mauritius11. marraskuuta 19985. maaliskuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaa——
 Meksiko7. syyskuuta 200028. lokakuuta 20051. tammikuuta 2006———
 Moldova8. syyskuuta 200012. lokakuuta 20101. tammikuuta 2011———
 Mongolia29. joulukuuta 200011. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Montenegro—23. lokakuuta 20063. kesäkuuta 2006———
 Namibia27. lokakuuta 199825. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Nauru13. joulukuuta 200012. marraskuuta 20011. heinäkuuta 2002———
Alankomaiden kuningaskunta18. heinäkuuta 199817. heinäkuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratifioinut
 Uusi-Seelanti7. lokakuuta 19987. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Niger17. heinäkuuta 199811. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002———
 Nigeria1. kesäkuuta 200027. syyskuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Norja28. elokuuta 199816. helmikuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaa—ratifioinut
 Palestiina—2. tammikuuta 20151. huhtikuuta 2015ratifioinutsoveltaa—
 Panama18. heinäkuuta 199821. maaliskuuta 20021. heinäkuuta 2002ratifioinutratifioinut—
 Paraguay7. lokakuuta 199814. toukokuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Peru7. joulukuuta 200010. marraskuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Filippiinit28. joulukuuta 200030. elokuuta 20111. marraskuuta 2011———
 Puola9. huhtikuuta 199912. marraskuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Portugali7. lokakuuta 19985. helmikuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratiifoinut
 Romania7. heinäkuuta 199911. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002——ratifoinut
 Saint Kitts ja Nevis—22. elokuuta 20061. marraskuuta 2006———
 Saint Lucia27. elokuuta 199918. elokuuta 20101. marraskuuta 2010———
 Saint Vincent ja Grenadiinit—3. joulukuuta 20021. maaliskuuta 2003———
 Samoa17. heinäkuuta 199816. syyskuuta 20021. joulukuuta 2002soveltaasoveltaa—
 San Marino18. heinäkuuta 199813. toukokuuta 19991. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Senegal18. heinäkuuta 19982. helmikuuta 19991. heinäkuuta 2002———
 Serbia19. joulukuuta 20006. syyskuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Seychellit28. joulukuuta 200010. elokuuta 20101. marraskuuta 2010———
 Sierra Leone17. lokakuuta 199815. syyskuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Slovakia23. joulukuuta 199811. huhtikuuta 20021. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaaratifoinut
 Slovenia7. lokakuuta 199831. joulukuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Etelä-Afrikka17. heinäkuuta 199827. marraskuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Espanja18. heinäkuuta 199824. lokakuuta 20001. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Suriname—15. heinäkuuta 20081. lokakuuta 2008———
 Ruotsi7. lokakuuta 199828. kesäkuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Sveitsi18. heinäkuuta 199812. lokakuuta 20011. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Tansania29. joulukuuta 200020. elokuuta 20021. marraskuuta 2002———
 Tadžikistan30. marraskuuta 19985. toukokuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Trinidad ja Tobago23. maaliskuuta 19996. huhtikuuta 19991. heinäkuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Tunisia—24. kesäkuuta 20111. syyskuuta 2011———
 Uganda17. maaliskuuta 199914. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002———
 Britannia30. marraskuuta 19984. lokakuuta 20011. heinäkuuta 2002———
 Uruguay19. joulukuuta 200028. kesäkuuta 20021. syyskuuta 2002soveltaasoveltaa—
 Vanuatu—2. joulukuuta 20111. helmikuuta 2012———
 Venezuela14. lokakuuta 19987. kesäkuuta 20001. heinäkuuta 2002———
 Sambia17. heinäkuuta 199813. marraskuuta 20021. helmikuuta 2003———

Allekirjoittaneet, mutta eivät ole ratifioineet muokkaa

Rooman perussäännön allekirjoittaneista 139 valtiosta 31 ei ole ratifioinut.[4]

Valtio[4]Allekirjoittanut
 Algeria28. joulukuuta 2000
 Angola7. lokakuuta 1998
 Armenia1. lokakuuta 1999
 Bahama29. joulukuuta 2000
 Bahrain11. joulukuuta 2000
 Kamerun17. heinäkuuta 1998
 Egypti26. joulukuuta 2000
 Eritrea7. lokakuuta 1998
 Guinea-Bissau12. syyskuuta 2000
 Haiti26. helmikuuta 1999
 Iran31. joulukuuta 2000
 Israel31. joulukuuta 2000
 Jamaika8. syyskuuta 2000
 Kuwait8. syyskuuta 2000
 Kirgisia8. joulukuuta 1998
 Monaco18. heinäkuuta 1998
 Marokko8. syyskuuta 2000
 Mosambik28. joulukuuta 2000
 Oman20. joulukuuta 2000
 Venäjä13. syyskuuta 2000
 São Tomé ja Príncipe28. joulukuuta 2000
 Salomonsaaret3. joulukuuta 1998
 Sudan8. syyskuuta 2000
 Syyria29. marraskuuta 2000
 Thaimaa2. lokakuuta 2000
 Ukraina20. tammikuuta 2000
 Yhdistyneet arabiemiraatit27. marraskuuta 2000
 Yhdysvallat31. joulukuuta 2000
 Uzbekistan29. joulukuuta 2000
 Jemen28. joulukuuta 2000
 Zimbabwe17. heinäkuuta 1998
*=Valtiot jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää aio ratifioida sopimusta

Perussäännön jättäneet valtiot muokkaa

Rooman perussäännön 127 artiklan mukaan valtiot voivat vetäytyä ICC:stä. Peruuttaminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua eron ilmoituksesta ja sillä ei ole vaikutusta syytetoimiin, joka on jo aloitettu. Vuodesta 2018 alkaen neljä valtiota on ilmoittanut aikomuksestaan erota perussäännöstä,[4] vaikka kaksi kumottiin ennen sen voimaantuloa.

Valtio[4]AllekirjoitettuRatified tai liittynytOtettu käyttöönIlmoitti erostaEro astui voimaanMitätöinyt eron
 Burundi13. tammikuuta 199921. syyskuuta 20041. joulukuuta 200427. lokakuuta 201627. lokakuuta 2017
 Gambia4. joulukuuta 199828. kesäkuuta 20021. syyskuuta 200210. marraskuuta 201610. helmikuuta 201710. helmikuuta 2017
 Filippiinit28. joulukuuta 200030. elokuuta 20111. marraskuuta 201117. maaliskuuta 201817. maaliskuuta 2019
 Etelä-Afrikka17. heinäkuuta 199827. marraskuuta 20001. heinäkuuta 200219. lokakuuta 20167. maaliskuuta 20177. maaliskuuta 2017

Perussäännön ulkopuolella olevat valtiot muokkaa

Tuomarit muokkaa

Tuomarien määrä on yleensä 18 ja heidät nimitetään 3-, 6- tai 9-vuotiskaudeksi. Suomalainen Erkki Kourula toimi tuomioistuimen tuomarina vuosina 2003–2015.[8]

Alla oleviin taulukoihin on listattu tuomioistuimen nykyiset[9] ja entiset[10] tuomarit.

Tuomarit
NimiMaaKausi alkoiKausi loppuuAsema
Chile Eboe-Osuji  Nigeria20122021Puheenjohtaja
Robert Fremr  Tšekki201220211. varapuheenjohtaja
Marc Perrin de Brichambaut  Ranska201520242. varapuheenjohtaja
Howard Morrison  Yhdistynyt kuningaskunta20122021
Olga Herrera-Carbuccia  Dominikaaninen tasavalta20122021
Geoffrey Henderson  Trinidad ja Tobago20142021
Piotr Hofmański  Puola20152024
Antoine Kesia-Mbe Mindua  Kongon demokraattinen tasavalta20152024
Bertram Schmitt  Saksa20152024
Péter Kovács  Unkari20152024
Chang-ho Chung  Korean tasavalta20152024
Raul Cano Pangalangan  Filippiinit20152021
Luz del Carmen Ibáñez Carranza  Peru20182027
Solomy Balungi Bossa  Uganda20182027
Tomoko Akane  Japani20182027
Reine Alapini-Gansou  Benin20182027
Kimberly Prost  Kanada20182027
Rosario Salvatore Aitala  Italia20182027
Entiset tuomarit
NimiMaaKausi alkoiKausi loppuiHuomioita
Tuiloma Neroni Slade  Samoa20032006
Maureen Harding Clark  Irlanti20032006Erosi[11]
Claude Jorda  Ranska20032007Erosi[12]
Karl T. Hudson-Phillips  Trinidad ja Tobago20032007Erosi[13]
Navanethem Pillay  Etelä-Afrikka20032008Erosi[14]
Mauro Politi  Italia20032009
Georghios M. Pikis  Kypros20032009
Philippe Kirsch  Kanada20032009
Sylvia Steiner  Brasilia20032012
Elizabeth Odio Benito  Costa Rica20032012
Sir Adrian Fulford  Yhdistynyt kuningaskunta20032012
René Blattmann  Bolivia20032012
Fatoumata Dembele Diarra  Mali20032014
Hans-Peter Kaul  Saksa20032014
Erkki Kourula  Suomi20032015
Akua Kuenyehia  Ghana20032015
Sang-Hyun Song  Korean tasavalta20032015
Anita Ušacka  Latvia20032015
Ekaterina Trendafilova  Bulgaria20062015
Fumiko Saiga  Japani20082009Menehtyi 24. huhtikuuta 2009.[15]
Daniel David Ntanda Nsereko  Uganda20082012
Bruno Cotte  Ranska20082014
Joyce Aluoch  Kenia20092018
Sanji Monageng  Botswana20092018
Christine Van den Wyngaert  Belgia20092018
Cuno Tarfusser  Italia20092018
Kuniko Ozaki  Japani20102018
Silvia Fernández de Gurmendi  Argentiina20102018
Anthony Carmona  Trinidad ja Tobago20122013Aloitti maansa presidenttinä 18. maaliskuuta 2013.[16]

Syyttäjänvirasto muokkaa

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänvirasto vastaa tutkimuksista ja syytetoimista Rooman perussäännön alaisuudessa. Virastoa johtaa pääsyyttäjä. Syyttäjä voi aloittaa tutkinnan rikoksesta saatuaan tutkintapyynnön, joka voi tulla kolmella tavalla:[17]

  • Rooman perussäännön sopimusvaltio tekee tutkintapyynnön syyttäjälle
  • YK:n turvallisuusneuvosto pyytää syyttäjää tutkimaan rikosta
  • Syyttäjä aloittaa itse saamiensa tietojen perusteella tutkinnan

Pääsyyttäjänä on toiminut vuodesta 2003 lähtien argentiinalainen Luis Moreno-Ocampo. Vuoden 2012 kesällä Moreno-Ocampon yhdeksänvuotinen kausi päättyy ja pääsyyttäjäksi tulee gambialainen Fatou Bensouda.[18]

Tutkimukset muokkaa

Yhteenveto Kansainvälinen rikostuomioistuimen tutkimuksista ja nostetuista syytteistä
TutkimuskohdeTutkintapyyntö
(päivämäärä)		Tutkinta
käynnistetty		SyytettyPidätysmääräys
/haaste		Luovutettu
ICC:lle		TilaLähteet
Ugandan pohjoisosaUgandan hallitus
(16. joulukuuta 2003)		29. heinäkuu 2004Joseph Kony8. heinäkuuta 2005Pidätysmääräys annettu.[19]
Vincent Otti8. heinäkuuta 2005Pidätysmääräys annettu. Tiettävästi kuollut 2007.
Raska Lukwiya8. heinäkuuta 2005Oikeuskäsittely lopetettu; Vincent Otti kuoli 12. elokuuta 2006.
Okot Odhiambo8. heinäkuuta 2005Pidätysmääräys annettu.
Dominic Ongwen8. heinäkuuta 2005Pidätysmääräys annettu.
Kongon demokraattinen tasavaltaKongon demokraattisen tasavallan hallitus
(16. maaliskuu 2004)		23. kesäkuu 2004Thomas Lubanga10. helmikuuta 200617. maaliskuuta 2006Oikeudenkäynti päättyi 26. elokuuta 2011. Tuomittiin maaliskuussa 2012 sotarikoksista. Rangaistus määrätään kesäkuussa 2012 alkavassa käsittelyssä; myös hyvityksiä lapsisotilaille voidaan määrätä.[20][21][22]
Germain Katanga2. heinäkuuta 200717. lokakuuta 2007Oikeudenkäynti alkoi 24. marraskuuta 2009.[23]
Mathieu Ngudjolo Chui6. heinäkuuta 20076. helmikuuta 2008Oikeudenkäynti alkoi 24. marraskuuta 2009.
Bosco Ntaganda22. elokuuta 2006Pidätysmääräys annettu.[24]
Callixte Mbarushimana28. syyskuuta 201025. tammikuuta 2011Syytteet on hylätty ja Mbarushimana on vapautettu.[25]
Keski-Afrikan tasavaltaKeski-Afrikan tasavallan hallitus
(21. joulukuuta 2004)		22. toukokuuta 2007Jean-Pierre Bemba23. toukokuuta 20083. heinäkuuta 2008Oikeudenkäynti alkoi 22. marraskuuta 2010.[26]
Darfur, SudanYK:n turvallisuusneuvosto päätöslauselma 1593
(31. maaliskuuta 2005)		6. kesäkuuta 2005Ahmed Haroun27. huhtikuuta 2007Pidätysmääräys annettu.[27]
Ali Kushayb27. huhtikuuta 2007Pidätysmääräys annettu.
Omar al-Bashir4. maaliskuuta 2009Pidätysmääräys annettu.[28]
Bahr Idriss Abu Garda7. toukokuuta 2009 (Haaste)Osallistui vapaaehtoisestiOikeuskäsittely lopetettu, syytteet hylätty 8. helmikuuta 2010.[29]
Abdallah Banda Abakaer Nourain27. elokuuta 2009 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiSyytteet vahvistettu, oikeudenkäynti alkamassa.[30][31]
Saleh Mohammed Jerbo Jamus27. elokuuta 2009 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiSyytteet vahvistettu, oikeudenkäynti alkamassa.
KeniaMuut lähteet
(31. maaliskuuta 2010)		31. maaliskuuta 2010William Ruto8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.[32]
Henry Kosgey8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.
Joshua Arap Sang8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.
Francis Muthaura8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.[33]
Uhuru Kenyatta8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.
Mohammed Hussein Ali8. maaliskuuta 2011 (Haaste)Osallistuu vapaaehtoisestiEsitutkinta käynnissä.
LibyaYK:n turvallisuusneuvosto päätöslauselma 1970
(26. helmikuuta 2011)		3. maaliskuuta 2011Muammar Gaddafi27. kesäkuuta 2011Oikeuskäsittely lopetettu; Muammar Gaddafi kuoli 20. lokakuuta 2011.[34]
Saif al-Islam Gaddafi27. kesäkuuta 2011Pidätysmääräys annettu. Saif al-Islam Gaddafi on Libyan viranomaisten huostassa, pidätetty 19.11.2011.[34][35]
Abdullah al-Senussi27. kesäkuuta 2011Pidätysmääräys annettu. Al-Senussi on Libyan viranomaisten huostassa, pidätetty 20.11.2011.[34][36]
NorsunluurannikkoKeski-Afrikan tasavallan hallitus
(3. lokakuuta 2011)		3. lokakuuta 2011Laurent Gbagbo23. marraskuuta 201130. marraskuuta 2011Oikeudenkäynti alkaa 18. kesäkuuta 2012[37]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ What is the International Criminal Court (ICC) and what is its relationship with the UN? Ask DAG!. ask.un.org. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Heiskanen, Heikki: Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle, joka tutkii USA:n epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa Yle Uutiset. 3.9.2020. Viitattu 27.3.2022.
  3. ↑ Yeo, Sophie: Ecocide: Should killing nature be a crime? BBC Future. 6.11.2020. BBC. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Amendment to article 8 of the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Amendments on the crime of aggression to the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Chapter XVIII, Penal Matters 10.c: Amendment to article 124 of the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  8. ↑ UM: Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n presidentti Suomeen sttinfo.fi. 2.6.2016. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 18.3.2023.
  9. ↑ https://www.icc-cpi.int/about/judicial-divisions/biographies/Pages/current-judges.aspx
  10. ↑ https://www.icc-cpi.int/about/judicial-divisions/biographies/Pages/former-judges.aspx
  11. ↑ ICC:n lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Clarkin oli erottava, jotta hän saattoi vastaanottaa nimityksen Irlannin High Court -oikeusistuimessa. Ero tuli voimaan 10. joulukuuta 2006.
  12. ↑ ICC:n lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Claude Jorda erosi huonon terveydentilan takia. Ero tulee voimaan 12. elokuuta 2007.
  13. ↑ Kansainvälinen rikostuomioistuin (1. kesäkuuta 2007). Note Verbale: Nomination and election of judges (luettu 15.12.2007) (englanniksi)
  14. ↑ Resignation of Judge Navanethem Pillay ' lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Navi Pillay erosi koska hänet nimitettiin YK:n ihmisoikeuskomissaariksi.
  15. ↑ https://www.icc-cpi.int/CourtStructure/Pages/judge.aspx?name=Judge%20Fumiko%20Saiga
  16. ↑ http://caribbeanelections.com/knowledge/biography/bios/carmona_anthony.asp
  17. ↑ Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta Finlex. Viitattu 12.1.2012.
  18. ↑ Afrikkalainen naisjuristi ICC:n pääsyyttäjäksi Yle Uutiset. 12.12.2011. Viitattu 12.1.2012.
  19. ↑ ICC case information sheet, Kony et al. ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  20. ↑ ICC case information sheet, Lubanga ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  21. ↑ Kongolainen sotapäällikkö sai tuomion lapsisotilaiden värväämisestä Yle. Viitattu 16.3.2012.
  22. ↑ Mikko Paakkanen, Lapsisotilaille ehkä hyvitystä, Helsingin Sanomat 30.4.2012 sivu B 1
  23. ↑ ICC case information sheet, Katanga, Chui ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  24. ↑ The Prosecutor v. Bosco Ntaganda ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  25. ↑ ICC case information sheet, Mbarushimana ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  26. ↑ ICC case information sheet, Bemba ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  27. ↑ ICC case information sheet, Haroun ja Kushayb ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  28. ↑ ICC case information sheet, Omar al-Bashir ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  29. ↑ ICC case information sheet, Bahr Idriss Abu Garda ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  30. ↑ Kaksi sudanilaista kapinallisjohtajaa Haagin tuomioistuimeen Yle.fi, uutiset
  31. ↑ ICC case information sheet, Banda ja Jerbo ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  32. ↑ ICC case information sheet, Ruto, Kosgey ja Sang ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  33. ↑ ICC case information sheet, Muthaura, Kenyatta ja Ali ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  34. ↑ a b c Situation in Libya ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Libyassa riemuitaan Gaddafin pojan pidätyksessä Yle Uutiset. 19.11.2011. Viitattu 12.1.2012.
  36. ↑ Libya: Gaddafin tiedustelupäällikkö pidätetty Yle Uutiset. 20.11.2011. Viitattu 12.1.2012.
  37. ↑ Côte d’Ivoire, The Prosecutor v. Laurent Gbagbo ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https:https://www.how.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Kansainvälinen_rikostuomioistuin&oldid=21350163”
🔥 Top keywords: Wikipedia:EtusivuToiminnot:HakuKaisa JuusoMatti RistinenLuettelo Suomen kaupungeistaToiminnot:Tuoreet muutoksetFacebookPunarintaTehosekoitin (yhtye)Alexander StubbHeikki SilvennoinenWiljami MyllyläBrotherusLeena MeriTytöt tytöt tytötSuomiLinnea LeinoRuandaHullu – hullumpi – yläasteVappuTäydellinen sotilasKirjan ja ruusun päiväSuzanne Innes-StubbHeli KoskiAamu MilonoffHanna BrotherusSamae KoskinenKaarle XVI KustaaLuettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistäTaru TuukkanenMurha paratiisissaJohannes BrotherusYlilauta23. huhtikuutaEurovision laulukilpailu 2024Toni LähteenmäkiInkeri MertanenMatti Mikkola (muusikko)Susanna Koski