Deksametasoni
 | |
 | |
Deksametasoni | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (8S,9R,10S,11S,13S,14S,16R,17R)-9-fluori-11,17-dihydroksi-17-(2-hydroksiasetyyli)-10,13,16-trimetyyli-6,7,8,11,12,14,15,16-oktahydrosyklopenta[a]fenantren-3-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H29FO5 |
| Moolimassa | 392,452 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 262 °C [2] |
| Liukoisuus veteen | 0,1 g/l (25 °C)[1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 80–90 %[3] |
| Proteiinisitoutuminen | 70 %[3] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 36–54 h[3] |
| Ekskreetio | Virtsan mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | ? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | Oraalinen, intravenoosi, topikaalinen, intraokulaarinen |
Deksametasoni (C22H29O5F) on glukokortikoideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä muun muassa nivelreuman, astman ja allergisten oireiden hoitamiseen. Deksametasoni kuuluu WHO:n laatimalle tärkeimpien lääkeaineiden listalle.[4]
Ominaisuudet muokkaa
Deksametasoni on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee vain vähän veteen, mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, asetoniin ja kloroformiin. Deksametasoni on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen ominaiskiertokyky dioksaaniliuoksessa on +77,5.[1]
Valmistus muokkaa
Deksametasonisynteesin lähtöaineena on 16α-metyyliprednisoloniasetaatti, joka dehydrataan, jolloin muodostuu kaksoissidos sykloheksaanirenkaaseen. Tämä yhdiste reagoi hypobromihapokkeen lähteen esimerkiksi natriumhypobromiitin kanssa muodostaen bromialkoholin. Käsiteltäessä tätä yhdistettä heikolla emäksellä esimerkiksi kaliumasetaatilla muodostuu epoksidi, joka reagoi vetyfluoridin kanssa deksametasoniksi.[5][6]
Käyttö muokkaa
Deksametasonin tulehdusta hillitsevät ja allergiaoireita lieventävät vaikutukset ovat potentimpia kuin monilla muilla glukokortikoideilla. Yhdiste on aihiolääke, joka metaboloituu vaikuttavaksi aineeksi maksassa. Esimerkiksi prednisoloniin verrattuna tulehdusta lievittävät vaikutukset ovat viisinkertaiset ja hydrokortisoniin verrattuna noin kolmekymmentäkertaiset. Deksametasonia voidaan käyttää muun muassa reuman, vaikeiden allergioiden, hyönteistenpistojen ja käärmenpuremien hoitamiseen, palovammojen hoitoon, vaikeiden astmakohtausten hoitoon, silmätulehdusten hoitoon, yhdessä muiden antiemeettien kanssa syöpähoidoista aiheutuvan pahoinvoinnin hoitoon, keskosten hengitysongelmien hoitoon ja valekuristustaudin hoitoon sekä Cushingin oireyhtymän diagnosointiin. Eläinlääketieteessä deksametasonia voidaan käyttää tulehdustilojen ja autoimmuunisairauksien hoitoon. Aineen vaikutus perustuu glukokortikoidireseptoreihin sitoutumiseen, minkä vuoksi prostaglandiinien ja leukotrieenien biosynteesi estyy. Deksametasoni kuuluu pitkävaikutteisiin glukokortikoideihin. Deksametasonia käytetään usein asetaattiesterinä tai fosfaatti- tai isonikotinaattisuolana.[1][3][7][8][5][9][10][11][12][13][2][14][15][6]
Kesäkuussa 2020 uutisoitiin, että deksametasonilla oli saatu merkittäviä tuloksia koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin lääkehoidossa Oxfordin yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Raportin mukaan deksametasonista oli hyötyä vakavista hengitystietulehduksen oireista kärsivillä covid-19-potilailla, kun taas lievempiin oireisiin deksametasonilla ei näyttänyt olevan vaikutusta.[16] Lääkettä annetaan tablettimuodossa niille potilaille jotka eivät ole tehohoidossa, ja laskimonsisäisesti tehohoidossa oleville potilaille.[17] Koronavirustartunnan saanutta Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia hoidettiin deksametasoni-lääkkeellä.[18]
Kehitysmaissa maanviljelijät käyttävät käsikauppatuotteena saatavaa lääkettä karjan lihottamiseen.Bangladeshissa lääkettä syötetään seksityöntekijöille. Se lisää ruokahalua ja saa prostituoidut lisäämään painoaan ja näyttämään terveemmiltä, sekä alaikäiset näyttämään vanhemmilta, mikä myös houkuttelee muodokkaammista naisista pitäviä asiakkaita.[19]
Haittavaikutukset muokkaa
Tyypillisimpiä deksametasonin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat suolisto-oireet, unettomuus, keskosilla kasvuun ja kehitykseen liittyvät häiriöt, korkea verenpaine, lisämunuaisten toimintahäiriöt, euforia ja muut vaikutukset psyykeen, kuten yli-ihmistuntemus.[7][11][20]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 498–499. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b Klaus J. Erb, Dominic H. Martyres & Peter Seither: Antiasthmatic Agents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 22.9.2015
- ↑ a b c d Dexamethasone DrugBank. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2013. WHO. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 357–358. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.9.2015). (englanniksi)
- ↑ a b Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 324. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)
- ↑ a b Raimo K. Tuominen: 42. Lisämunuaisen kuorikerroshormonit Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 22.9.2015.
- ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 923. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 99781609133450. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.9.2015). (englanniksi)
- ↑ Richard A. Helms, David J. Quan: Textbook of Therapeutics, s. 1290, 1897. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 9780781757348. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.9.2015). (englanniksi)
- ↑ Mark G. Papich: Saunders Handbook of Veterinary Drugs, s. 207–209. Elsevier, 2010. ISBN 9781437701920. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.9.2015). (englanniksi)
- ↑ a b Marja-Leena Pokela: Deksametasonihoidon aiheuttama vasemman kammion ohimenevä hypertrofia keskosella. Duodecim, 1995, 111. vsk, nro 14, s. 1310. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2015.
- ↑ Mitchell A. Avery & John R. Woolfrey: Hormones, Adrenal-Cortical, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 22.9.2015
- ↑ Bradley P. Morgan & Melinda S. Moynihan: Steroids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 22.9.2015
- ↑ Terence M. Dolak, O. William Lever Jr., David Marsh, Irene Moran & Scott Sutton: Ophthalmological Preparations, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 22.9.2015
- ↑ Juergen Sandow: Hormones, 1. Hormone Systems, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 22.9.2015
- ↑ Koronavirus | Lääkekokeilussa lupaavia tuloksia: deksametasoni pelastaa ihmishenkiä covid-19-taudilta, väittää Oxfordin yliopiston tutkimus Helsingin Sanomat. 16.6.2020. Viitattu 17.6.2020.
- ↑ Coronavirus: Dexamethasone proves first life-saving drug BBC News. 16.6.2020. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
- ↑ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d846d217-2397-4fe2-a9a0-0ba16c77f72b
- ↑ Biraj, Andrew: Bangladesh's "teenage" brothels hold dark steroid secret 19.3.2012. Reuters.
- ↑ Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Endocrine and Metabolic Drugs, s. 4–15. Elsevier, 2009. ISBN 9780444532718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.9.2015). (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Deksametasoni Wikimedia Commonsissa
