Mikon Ateenalainen (m.kreik. Μίκων ὁ Ἀθηναῖος, Mikōn ho Athēnaios, lat. Micon Atheniensis; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä, joka oli kotoisin Ateenasta.[1]

Mikon Ateenalainen
Μίκων ὁ Ἀθηναῖος
Henkilötiedot
Syntynyt400-luku eaa.
Ateena
Ammatti taidemaalari, kuvanveistäjä
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä Stoa poikilen, Theseionin ja Anakeionin maalaukset

Elämä muokkaa

Mikonin elämästä ei tiedetä antiikin lähteistä paljoakaan. Hän oli Fanokhoksen poika ja Polygnotoksen aikalainen, ja toimi klassisen kauden alkupuolella noin vuoden 460 eaa. tienoilla.[1]

Teokset muokkaa

Plinius vanhemman mukaan Mikon oli Polygnotoksen kanssa ensimmäisiä, joka käytti väreinä vaaleaa attikalaista okraa sekä mustaa, joka oli saatu poltetuista viinirypäleiden kuorista tai viininoksista.[1][2] Varro mainitsee hänet yhtenä niistä varhaisemman ajan taidemaalareista, joiden perinteisestä muotokielestä erkanemalla myöhemmät taiteilijat, kuten Apelles ja Protogenes, veivät maalaustaiteen aikansa huipulle.[1][3]

 
Ennallistuspiirros Stoa poikilessa olleesta Marathonin taistelusta.

Mikonin maalauksiksi mainitaan seuraavat:[1]

  • Amatsonomakhia – Maalaus, joka esitti amatsonomakhiaa eli Theseuksen ja ateenalaisten taistelua amatsoneja vastaan, ja joka sijaitsi Ateenan Stoa poikilessa. Pliniuksen mukaan Mikon teki stoan maalaukset maksusta, kun taas Polygnotos työskenteli ilmaiseksi.[1][4]
  • Marathonin taistelu – Vuoden 490 eaa. Marathonin taistelua esittänyt maalaus, joka oli myös Stoa poikilessa, ja jonka tekijäksi mainitaan yleensä Panainos, mutta johon Mikon ja Polygnotos ilmeisesti myös osallistuivat. Heidät määrättiin 30 minan suuruisiin sakkoihin siksi, että barbaarit oli maalattu suuremmiksi kuin kreikkalaiset.[1][5] Maalauksessa ollut tunnettu ja kiitetty kohta, uskollinen koira joka oli seurannut omistajaansa taisteluun, laitettiin joskus Mikonin ja joskus Polygnotoksen nimiin.[1][6]
  • Mikon maalasi myös kolme Theseionin eli Theseukselle omistetun pyhäkön seinistä. Yhdellä seinällä oli maalaus amatsonomakhiasta. Toisella seinällä oli maalaus kentauromakhiasta eli kentaurien ja lapiittien välisestä taistelusta, jonka keskiössä oli kentaurin surmannut Theseus. Kolmannen seinän maalauksen aihetta Pausanias ei tunnistanut.[1][7] Mikon vaikuttaa saaneen apua Polygnotokselta näihin teoksiin.[1]
  • Mikon ja Polygnotos tekivät maalauksia yhdessä myös Anakeioniin eli dioskuureille omistettuun temppeliin. Mikon teki sinne maalauksen, joka esitti Iasonia ja argonautteja, joko heidän lähtöään tai paluutaan. Polygnotoksen aiheena oli Leukippoksen tytärten ryöstö.[1][8]

Mikonin kerrotaan olleen erityisen taitava maalaamaan hevosia.[1][9] Esimerkiksi argonautteja esittäneessä maalauksessa hän kiinnitti erityistä huomiota Akastokseen ja tämän hevosiin.[1][8] Hevosista kirjoittanut Simon Hippiatrikos kuitenkin löysi hänen hevosistaan virheitä: Mikon oli maalannut ripset niiden alempiin silmäluomiin.[1][10][11] Tarinan toisessa versiossa sama virhe laitetaan Apelleen nimiin.[1][9]

Kerrotaan, että eräässä maalauksistaan Mikon esitti erään Buteen murskautuneena kiven alle, niin että vain hänen päänsä oli näkyvissä. Tästä tulivat nopeasti tekemistä tarkoittaneet sanonnat ”piirtää Mikonin Butes” (Βούτην Μίκων ἔγραφεν, Būtēn Mikōn egrafen) ja ”nopeammin kuin Butes” (θᾶττον ἢ Βούτης, thātton ē Būtēs).[1][12]

Mikon oli myös kuvanveistäjä, ja teki patsaan 77. olympiadin Olympian kisojen pankration-voittajasta Kalliaasta. Pausanias sanoo suoraan, että veistoksen teki taidemaalari Mikon, ja myös ajoitus sopii häneen.[1][13]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Micon (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Plinius vanhempi: Naturalis historia 33.13 s. 56, 35.6 s. 25.
  3. Varro, Marcus Terentius: De lingua Latina 8.12.
  4. Skolia Aristofaneen Lysistrateen 879; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.15.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.9 s. 35.
  5. Sopatros, teoksessa Ald. Rhet. Graec. s. 340; Harpokration, s. v.
  6. Aelianus: De natura animalium 7.38.
  7. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.17.2.
  8. a b Pausanias: Kreikan kuvaus 1.18.1.
  9. a b Aelianus: De natura animalium 4.50.
  10. Smith, William: ”Simon Hippiatricus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. Julius Pollux: Onomastikon 2.71.
  12. Zenobios: Sanonnat (Proverbia) 1.11, s. 87, Append. e Vatie. 1.12, s. 260.
  13. Pausanias: Kreikan kuvaus 6.6.1; vrt. 5.9.3.